Innovatiivisuuteen ja luovuuteen kohdistuu yhä enemmän positiivisia odotuksia organisaatioissa. Innovaatiot vastaavat kysymykseen, miten me muutamme organisaatioidemme toimintaa.

Tieteellisestä ja käytännön tiedosta löytyy paljon erilaisia positiivisia ulottuvuuksia mahdollistamaan innovatiivisia organisaatiomuutosprosesseja. Vähemmälle huomiolle ovat kuitenkin jääneet ne tekijät, jotka estävät luovia ja innovatiivisia prosesseja toteutumasta. Tämä tutkimus on kiinnostunut niistä vähemmälle huomiolle jääneistä innovatiivisuutta estävistä tekijöistä.

Tutkimus on laadullinen tutkimus. Laadullinen aineisto on kerätty vuoden 2007 aikana haastattelemalla keskisuuren suomalaisen sanomalehden avainhenkilöitä. Sanomalehdet edustavat aikamme luovaa teollisuutta. Ne ovat joutuneet jo käymään läpi mittavia teknologisesta kehityksestä johtuvia muutoksia. Ne edustavat teollisuutta, jossa mikään entinen ei enää auta selviämään tulevaisuuden muutoksista.

Analyysi nosti esiin neljä keskeistä estettä organisaation innovatiivisuudelle. Nämä ovat luonteeltaan rakenteellisia. Rakenteelliset esteet muodostuvat hyvin hierarkkisesta työnjaosta, koordinoinnin ja kommunikaation epäonnistumisesta sekä liiaksi henkilöityneen vallan ongelmista. Näistä mikään ei ole yksin riittävä estämään organisaatioita innovoimasta sekä muuttumasta, mutta yhdessä epäluottamuksen kanssa ne muodostavat vahvoja rakenteellisia esteitä organisaation innovatiivisuudelle sekä organisaatiomuutosten toteuttamiselle.

Tutkimus osoittaa, että johtajien pelkkä hyvä tahto ei riitä muuttamaan organisaatioita innovatiivisiksi. Yhtä merkittävää on tunnistaa ja purkaa rakenteellisia ongelmia, jotka estävät innovaatioita syntymästä ja toteutumasta organisaatioissa.