Miten ihminen voi saada itsensä uskomaan jotakin, mitä ei pidä totena? Mielenkiintoinen ilmiö filosofian ja psykologian näkökulmasta tutkiskeltuna.

”Itsepetos on arkipäiväinen ilmiö. Jokainen meistä pettää itseään joskus – kukaan ei pysty aina olemaan rehellinen edes itseään kohtaan.”

Juha Räikkä (s. 1965) on filosofian tohtori ja Turun yliopiston käytännöllisen filosofian dosentti. Hän on aiemmin kirjoittanut muiden muassa teoksen Katumuksen filosofia (2003).

”Juha Räikkä on kirjoittanut mainion teoksen katumuksen eri sävyistä ja siihen liittyvistä ilmiöistä. Katumuksen filosofia on puhtaasti filosofista pohdiskelua, helppolukuinen ja kuitenkin aiheensa hyvin summaava esseemäinen kirja.” Yliopisto-lehti Katumuksen filosofiasta

Ihminen voi pettää itsensä uskomaan käsittämättömiä asioita. Kapteeni on kiintynyt vanhaan laivaansa niin, ettei näe sen kuluneen merikelvottomaksi. Rakastunut nuorimies ymmärtää tervehdyksen varmaksi osoitukseksi vastapuolen kiinnostuksesta. Potilas tulkitsee vakavasta sairaudesta kielivien testitulosten osoittavan hänet aivan terveeksi. Itsepetoksessa totuus on vaarallisen lähellä.

Ei ole lainkaan selvää, mistä itsepetoksessa on kysymys. Miksi ja miten petämme itseämme? Itsepetos voi liittyä teeskentelyyn, valehteluun ja heikkotahtoisuuteen, jotka kaikki voivat vahingoittaa paitsi itsepetoksen tekijää myös hänen lähellään olevia ihmisiä. Toivottomissa tilanteissa itsepetos voi kuitenkin tuoda myös lohtua.
Tässä teoksessa käytännöllisen filosofian dosentti Juha Räikkä luo katsauksen itsepetoksen luonteeseen ja muotoihin, syihin ja seurauksiin. Tarkoituksena on valottaa vanhaa arvoitusta, jonka kanssa olemme päivittäin tekemisissä.

Itsepetos on arkipäiväinen ilmiö: kukaan ei pysty aina olemaan rehellinen edes itselleen. Useimmiten itsepetos näkyy viattomana toiveajatteluna tai yleisenä optimismina, mutta se voi liittyä myös teeskentelyyn, valehteluun ja heikkotahtoisuuteen ja voi koitua haitaksi itselle ja ympäristölle. Joskus itsepetos voi myös tuoda lohtua; se voi sulostuttaa elämää ja toivottomissa tilanteissa se voi estää ihmistä kyynistymiseltä ja surulta.

Tässä teoksessa käytännöllisen filosofian dosentti Juha Räikkä tutkii itsepetosta filosofian ja psykologian näkökulmasta. Miten ihminen voi saada itsensä uskomaan jotakin, mitä ei pidä totena? Miten itsepetos liittyy valehteluuun? Mitä on kollektiivinen itsepetos? Itsepetoksen filosofia on sukua Juha Räikän teokselle Katumuksen filosofia: katumuksenkin voi taltuttaa itsepetoksen keinoin.

”Katumuksen filosofia on puhtaasti filosofista pohdiskelua, helppolukuinen ja kuitenkin aiheensa hyvin summaava esseemäinen kirja.” (Yliopisto-lehti)