Keitä situationistit olivat? Mitä he halusivat? Miksi meidän pitäisi olla kiinnostuneita heistä? Kirja tarjoaa yleisesityksen Kansainväliset situationistit -nimisen radikaalivasemmistolaisen avantgarderyhmän ja sen johtohahmon Guy Debordin ajattelusta ja toiminnasta. Vuosina 1957-1972 vaikuttanut ryhmä syntyi reaktiona havaintoon, että länsimainen yhteiskunta pyrkii tekemään kansalaisista pelkkiä passiivisia sivullisia. Situationistien ajattelussa yhdistyvät radikaalin avantgarden ja marxilaisuuden traditiot ainutlaatuisella intensiteetillä. He julistivat kapitalismin impotentiksi päämääräksi vailla keinoja ja kieltäytyivät kaikesta yhteistyöstä halveksimansa yhteiskunnan kanssa. Kulttuurintutkimuksen alaan kuuluvassa väitöskirjassaan Marko Pyhtilä näyttää, että Debordin ja situationistien ajattelu on nyt ajankohtaisempaa kuin koskaan. Situationisteille ajattelu oli elämää ja elämä ajattelua. Ehdottomuudessaan ryhmän jäsenet luopuivat lopulta kokonaan taiteellisesta toiminnastaan; se hylättiin elämisen taiteen hyväksi. Kirja kertoo, mitä näkökulmia situationistien ajattelu avaa 2000-luvun globaalin kapitalismin kriitikoille. "Pyhtilä piirtää aiheesta mielenkiintoisen kuvan. Kirjaa voi myös kiittää tavasta yhdistää liikkeen teoriat, käytännöt ja ristiriidat sen jäsenten elämäntarinoihin." - Antti Tietäväinen, Ydin "Pyhtilän punakantinen opus on hurjaa luettavaa, sillä sen tulokset ovat yllättävän ajankohtaisia." - Irma Stenbäck, Helsingin Sanomat