Psyykkinen kuormittuneisuus sairastuttaa ja lisää keski-ikäisten kuolleisuutta

Väitös lääketieteen alalta

Väittelijä LL, MPH Pekka Puustinen

Väitösaika ja -paikka: Lauantai 11.6. klo 14.30, Keski-Suomen keskussairaala, Luentosali 1, Jyväskylä

Lääketieteen lisensiaatti Pekka Puustisen tuore väitöstutkimus osoittaa, että psyykkinen kuormittuneisuus kaksinkertaistaa keski-ikäisten suomalaisten riskin sairastua metaboliseen oireyhtymään ja lisää ennenaikaisen kuoleman riskiä 2.4-kertaiseksi. Psyykkinen kuormittuneisuus näkyy myös veriarvoissa: todennäköisyys kohonneisiin veren tulehdusarvoihin oli kuormittuneilla henkilöillä noin kaksinkertainen.Lisäksi psyykkisesti kuormittuneilla miehillä oli keskimäärin lähes puolet korkeammat sydän- ja verisuonitautien riskipisteet kuin vähemmän kuormittuneilla miehillä – naisilla vastaavaa yhteyttä ei todettu.

Psyykkisten sairauksien, kuten masennuksen ja ahdistuneisuushäiriöiden, yhteyttä ihmisten sairastavuuteen ja kuolleisuuteen on tutkittu paljon. Uutta Puustisen tutkimuksessa on, että vastaava yhteys on havaittavissa jo psyykkisesti kuormittuneiden ihmisten kohdalla, joiden oireilu ei välttämättä vielä täytä minkään psyykkisen sairauden kriteerejä. Psyykkistä kuormittuneisuutta mitattiin tutkimuksessa käyttämällä 12 kohdan kyselykaavaketta (General Health Questionnaire - GHQ-12). Sen kysymykset kartoittavat vastaajan masennus-, stressi- ja ahdistuneisuusoireita, uniongelmia sekä yleistä onnellisuuden tunnetta. Tutkimuksen aineistona on Pieksämäellä vuosina 1997–1998 suoritettu väestötutkimus, johon osallistui 923 henkilöä, iältään 35–55 -vuotiaita. Seurantatutkimus tehtiin vuosina 2004–2005.

Psyykkisen kuormittuneisuuden yhteys sydän- ja verisuonitauteihin sekä elimistön tulehdusmittareihin

Eri psyykkisten tekijöiden yhteyttä sydän- ja verisuonitauteihin on tutkittu paljon, mutta toistaiseksi on epäselvää, päteekö tämä yhteys sekä miehillä että naisilla. Koska valtimotautia pidetään nykytiedon valossa tulehduksellisena tilana, myös elimistön tulehdustilaa mittaavan c-reaktiivisen proteiinin (CRP) rooli tämän ilmiön taustalla on ollut kiivaan tutkimuksen kohteena.

Puustisen väitöstutkimus osoittaa, että psyykkisen kuormittuneisuuden ja sydän- ja verisuonitautiriskin välinen yhteys on sukupuolisidonnainen: psyykkisesti kuormittuneilla keski-ikäisillä miehillä todettiin 44 prosenttia korkeammat sydän- ja verisuonitautien riskipisteet verrattuna vähemmän kuormittuneisiin miehiin. Naisilla vastaavaa yhteyttä ei todettu. Lisäksi psyykkisesti kuormittuneilla oli 1.79-kertainen riski kohonneisiin CRP-arvoihin, jotka aiemmissa tutkimuksissa on yhdistetty lisääntyneeseen sydän- ja verisuonitautiriskiin. Tämä kohonnut riski säilyi, vaikka analyysit vakioitiin iällä, sukupuolella, painoindeksillä ja terveyskäyttäytymisellä. Tulosten valossa vaikuttaa mahdolliselta, että elimistön tulehdustila voisi toimia välittävänä mekanismina psyykkinen kuormittuneisuuden ja kohonneen sydän- ja verisuonitautiriskiin välillä.

Kuormittuneilla kohonnut metabolisen oireyhtymän ja ennenaikaisen kuoleman riski

Metabolinen oireyhtymä eli aineenvaihduntaan liittyvä oireyhtymä tarkoittaa tilaa, jossa samalla henkilöllä on useita terveyttä uhkaavia häiriöitä yhtä aikaa. Sen piirteitä ovat keskivartalolihavuus, kohonnut verenpaine, häiriintynyt sokeriaineenvaihdunta ja epäedulliset veren rasva-arvot.Metabolinen oireyhtymä altistaa muun muassa aikuistyypin diabeteksen puhkeamiselle, sydän- ja verisuonitaudeille sekä ennenaikaiselle kuolemalle.

Puustisen tutkimuksessa lisääntynyt psyykkinen kuormittuneisuus oli yhteydessä kaksinkertaiseen metabolisen oireyhtymän syntyriskiin seitsemän vuoden seuranta-aikana, vaikka iän, sukupuolen, sosio-ekonomisen aseman ja terveyskäyttäytymisen vaikutus vakioitiin. Samoin psyykkinen kuormittuneisuus oli yhteydessä 2.4-kertaiseen kokonaiskuolleisuuteen 11-vuotisen seuranta-ajan kuluessa – pääasiassa miesten lisääntyneestä kuolleisuudesta johtuen.

Psyykkisesti kuormittunet keski-ikäiset miehet erityisessä vaarassa

Vaikka naiset raportoivat tutkimuksessa keskimäärin miehiä korkeampia kuormittumistasoja, tällä ei vaikuta olevan heidän terveyteensä yhtä dramaattisia vaikutuksia kuin miehillä. Puustinen kehottaakin terveydenhuollon ammattilaisia huomioimaan keski-ikäisiä miehiä hoitaessaan myös potilaidensa psyykkisen kuormittuneisuuden.

Pekka Puustisen (lääketieteen lisensiaatti, Master of Public Health) väitöskirja The Association of Psychological Distress with Cardiovascular risk, the Metabolic Syndrome and Mortality: The Role of C-reactive Protein (Psyykkisen kuormittuneisuuden vaikutus sydän- ja verisuonitautiriskiin, metabolisen oireyhtymän syntyyn sekä kokonaiskuolleisuuteen: c-reaktiivisen proteiinin rooli) tarkastetaan Itä-Suomen yliopiston terveystieteiden tiedekunnassa. Vastaväittäjänä on professori Kaisu Pitkälä Helsingin yliopistosta ja kustoksena professori Mauno Vanhala Itä-Suomen yliopistosta.

Pekka Puustinen on syntynyt vuonna 1976 Jyväskylässä ja kirjoittanut ylioppilaaksi vuonna 1996 Viitasaaren lukiosta. Hän on suorittanut lääketieteen lisensiaatin tutkinnon ja Master of Public Health -tutkinnon vuonna 2003 Kuopion yliopistossa sekä yleislääketieteen erikoislääkärin tutkinnon vuonna 2010 Itä-Suomen yliopistossa.

Väittelijän painokelpoinen kuva on osoitteessa http://uef.fi/vaitoskuvat .

Lisätietoja:

Pekka Puustinen, pekka.puustinen@kuopio.fi, p. 044 3510 338 1.6.2011 © Itä-Suomen yliopisto Palaute