Ihmisvirtsan käyttö lannoitteena parantaa vihannessatoja turvallisesti Väitös ympäristötieteen alalta 26.3.2010 Väittelijä MSc, MPH Surendra Pradhan Väitösaika ja -paikka 26.3.2010 klo 12, Canthia L1, Kuopion kampus Maailman kasvava väestö tarvitsee lisää ruokaa ja turvallista juomavettä. Puhdistamattomat jätevedet levittävät ympäristöön ulostemikrobeja ja kemikaaleja – varsinkin kehitysmaissa. Ekosanitaatiolla ulostejätteet voidaan hygienisoida ja saada ravinteet hyötykäyttöön. Ekosanitaatio voi vähentää ympäristön saastumista ja lisätä syötävien kasvien tuottoa nälkäisille ihmisille. Nepalilainen Surenrda Pradhan tutki väitöstyössään ihmisvirtsan lannoitearvoa kaalilla, kurpitsalla ja tomaatilla sekä ihmisvirtsan ja puutuhkan lannoitearvoa punajuurella. Satojen määriä, kemiallista ja mikrobiologista laatua verrattiin käyttämällä lannoitteina virtsaa, virtsaa ja tuhkaa, kaupallisia mineraalilannoitteita tai ei mitään lannoitusta. Lisäksi työssä tehtiin kyselytutkimus, jossa selvitettiin kuudessa Nepalin kylässä asukkaiden tietoisuutta ja mielipiteitä virtsan ja tuhkan lannoitearvosta. Tulokset osoittivat, että pelkällä virtsalannoituksella tai virtsalla ja tuhkalla kasvien kasvunopeus ja sato olivat aina paljon suurempia kuin lannoittamattomilla kasveilla. Kaalisato virtsalla lannoitetuilta koeruuduilta oli 64 kg suurempi kuin mineraalilannoitteella ja 256 kg suurempi kuin lannoittamattomilta koeruuduilta. Yhden ihmisen vuotuisella virtsamäärällä, 500 litralla, voitaisiin lannoittaa 6300 tomaatin tainta ja saada 2,41 tonnia tomaatteja. Yleistäen voidaan sanoa, että lannoitus virtsalla tai mineraalilannoitteella tuotti suunnilleen yhtä suuret sadot kaalista, tomaatista ja punajuuresta. Satojen mikrobiologinen laatu oli aina moitteeton. Sadon ravinteiden määrät olivat yleensä samat. Kuitenkin virtsalannoitettujen tomaattien beetakaroteenin pitoisuus oli merkittävästi suurempi kuin lannoittamattomien tomaattien. Lannoitus nosti maan typpipitoisuutta ja tuhka vielä vähän maan pH:ta ja sähkönjohtavuutta. Kyselytutkimuksessa ilmeni, että suurin osa ei tuntenut ekosanitaatiota eikä virtsan tai tuhkan lannoitearvoa. Suurin osa osallistujista oli kiinnostunut saamaan ”ilmaisen” lannoitteen, koska mineraalilannoitteet ovat kalliita ja lannoituksen puutteessa satotaso laskee koko ajan. Virtsa ilman tuhkaa tai tuhkan kanssa voi siis korvata mineraalilannoitteita vihannesviljelyssä. Tällöin satotaso nousee ja ihmisten ravitsemustaso paranee sekä maan tuottavuus paranee. Kemiallisia tai mikrobiologisia riskejä ei näitä lannoitustapoja käytettäessä havaittu.Eri puolilla maapalloa ekosanitaatio-ohjelmissa tarvitaan tietoisuuden kohottamista, jotta ihmiset omaksuisivat tämän käytännön. Väitöskirjan amerikkalaisessa Journal of Agricultural and Food Chemistry-lehdessä julkaistut osatutkimukset ovat herättäneet huomiota ja tutkimustuloksia on uutisoitu muun muassa Washington Post -lehdessä. Master of Science, Master of Public Health Surendra Pradhanin ympäristötieteen alan väitöskirja ”Yield and Quality of Vegetables Fertilized with Human Urine and Wood Ash” tarkastetaan luonnontieteiden ja metsätieteiden tiedekunnassa. Vastaväittäjänä on professori Sirpa Kurppa MTT:stä Jokioisista ja kustoksena dosentti Helvi Heinonen-Tanski Itä-Suomen yliopistosta. Väitöskirja verkossa (PDF) Lisätietoja: Surendra Pradhan, Itä-Suomen yliopisto, ympäristötieteen laitos, p. 040-3553169, surendra.pradhan(at)uef.fi Yield and quality of vegetables fertilized with human urine and wood ash Pradhan, Surendra K. Itä-Suomen yliopisto,2010 Publications of the University of Eastern Finland. Dissertations in Forestry and Natural Sciences.,6 Open the publication (pdf, 336.97 KB) 22.3.2010 * © Itä-Suomen yliopisto * Palaute
