Ulla Pohjannoron tutkimus valottaa ainutlaatuisen aineistonsa avulla luovan työn ydintä tietoisen ja esitietoisen ajattelun rajapinnalla. Tutkija seurasi yhden sävellyksen syntyä alkuideoista valmiiksi sävellykseksi. Säveltäjän kanssa käytiin läpi vastikään syntyneitä luonnoksia ja käsikirjoituksia. Tutkimuksen modernistisen säveltäjän inspiraation lähteinä olivat musiikillisten ideoiden lisäksi myös filosofiset, visuaaliset ja luontoon liittyvät seikat. Ydinideat kiteytyivät sävellystyön moniaistimelliseksi ja kokemuksellisesti kirkkaaksi lähtökohdaksi. Erityisesti työn kriittisissä vaiheissa säveltäjä osoitti paitsi monimuotoista ongelmanratkaisutaitoa myös sinnikästä peräänantamattomuutta. Ajattelun ja työstön tavat valikoituivat tehokkaasti ja tarkoituksenmukaisesti kulloiseenkin tilanteeseen sopiviksi: liika intuitiivisuus ei johtanut ideoiden hallitsemattomaan tulvaan, ja toisaalta ylenmääräinen pohdinta ei jumittanut ajattelua. Säveltäjälle kehittyi työskentelyn kuluessa erityinen "älykkään intuition" taito, jossa intuition ja rationaliteetin parhaat puolet yhdistyivät. Säveltäjä toimi vaivattomasti ja nopeasti (intuitiivisesti), mutta kuitenkin järkevästi ja tarkoituksellisesti (rationaalisesti). Älykkään intuition toimintatapa mahdollisti esteettisen yhtenäisyyden luomisen epävarmassa ja kompleksisessa tilanteessa, jossa rationaalisen ajattelun kapasiteetti ei riittänyt. Tutkimuksessa paljastuu harvinaisella tavalla säveltämisen haasteet ja siihen liittyvät kielteiset tunteet. Alun luottavainen tunnelma kääntyi työn edetessä epävarmuudeksi ja ahdistukseksi ja lopulta kyllästymiseksi. Ydinideoiden voimakas energialataus, sinnikäs tahto ja halu siirtyä prosessin kuluessa syntyneiden uusien sävellysideoiden pariin motivoivat säveltäjää työn saattamisessa valmiiksi.