Teoksessa määritellään uudelleen käsitteitä maalaus ja abs-trakti. Abstrakti ilmaisu, esittävän kuva-aiheen hylkääminen on ollut modernin maalauksen eräs olennainen juonne. Pitkänen-Walter pohtii, millä tavoin esitettynä abstrakti voisi puhutella ihmisiä tänä päivänä.

Pitkänen-Walterin tulkintaan abstraktista liittyy aistimusten sulautuminen, erityisesti kosketus- ja tuntoaistin yhteen kietoutuminen näköaistimuksen kanssa. Maalaus näyttäytyy tapahtumana, prosessina, jolloin sekä kuvan luominen että sen katsominen synnyttävät uudenlaisen maailmassaolon kokemuksen. Abstrakti-ilmaisu voi toisin sanoen olla subjektiuden muotoutumisen väline.

Keskusteluissaan psykoanalyytikko Pirkko Siltasen kanssa Pitkänen-Walter purkaa subjektiutta psykoanalyysin näkökulmasta ja mm. kuvan osuutta subjektin muotoutumisessa. Pitkänen-Walter pohtii myös kuvien asemaa modernissa kulttuurissamme ja sitä, kuinka kuvateknologiat ja keinotodellisuus vaikuttavat tapaamme kokea maailma ympärillämme.

Tarja Pitkänen-Walter (s. 1960) on Helsingissä työskentelevä kuvataiteilija. Tämä kirja on osa hänen Kuvataideakatemiaan tekemäänsä tohtoritutkinnon opinnäytettä, jonka taiteellisen osuuden muodostavat vuosina 1998, 2001 ja 2003 pidetyt näyttelyt Galleria Artinassa Helsingissä ja Nykytaiteen museossa Kiasman Studio K:ssa Helsingissä.