Museoviraston Jääkauden jälkeläiset -julkaisu on kertomus Suomessa jääkauden aikana eläneistä eläimistä, niiden väistymisestä ilmaston muuttuessa ja nykyisten lintu- ja nisäkäslajien saapumisesta maahan sen vapautuessa lopullisesti jäästä ja jäätikön sulavesistä. Yleistajuinen kirja on suunnattu kaikille muinaisuudesta kiinnostuneille lukijoille, mutta se toimii myös tietolähteenä, oppikirjana ja hakuteoksena tutkijoille, opettajille, opiskelijoille ja medialle.

Koira opasti ihmisen Suomeen lähes 11 000 vuotta sitten. Elämää täällä oli kuitenkin jo paljon tätä aiemminkin: mammutteja eli Suomessa yli 100 000 vuotta sitten ja uudelleen 40 000–30 000 vuotta sitten, kuten villipeurojakin. Saapuessaan uuteen maahan ihminen tapasi täällä hirviä, majavia, jäniksiä ja kettuja – puhumattakaan linnuista, kuten joutsenista, kuikista ja riekoista. Metsien myötä tuli metsän kansa: karhut, oravat, näädät, metsot ja teeret.

Itämeressä uiskenteli jo yli 10 000 vuotta sitten norppia ja vähän myöhemmin grönlanninhylkeitä ja pyöriäisiä. Etelä- ja Keski-Suomen saaristo oli ihanteellinen elinympäristö vesilinnuille. Tuhansia vuosia myöhemmin ihminen toi maahan ensimmäiset kotieläimet: lampaat, vuohet ja naudat, hevoset ja kesykanat.

Jääkauden jälkeläiset -kirjan tarina perustuu Suomesta löydettyihin eläinten luihin, joita on säilynyt maaperässä ja merenpohjassa ja etenkin muinaisten ihmisten asuinpaikoilla. Sen kirjoittajat, paleobiologi Pirkko Ukkonen ja arkeologi Kristiina Mannermaa, ovat omien alojensa arvostettuja asiantuntijoita. Kuvataiteilija Tiina Poutasen kirjaa varten luomat upeat teokset vievät lukijan hetkiin menneisyydessä.

Kirja sisältää runsaasti kuvia Kansallismuseon ja Luomuksen kokoelmissa olevista löydöistä ja itse eläimistä. Tutkimusmenetelmiä esitellään erillisissä tietoikkunoissa. Kirjan loppuun on koottu tiedot Suomesta löydetyistä lintu- ja nisäkäslajeista, löytöjen yleisyydestä sekä niiden ajoituksesta. Runsaampien lajien löytöpaikat esitetään myös kartoin.