Mies on asianajaja, arvostettu kuusikymppinen ammattimies. Vaimo on kaunis ja nuori, ja avioliitto kuin orkidea: se vaatii enenevästi lämpöä, kosteutta, keskustelua, keskustelua
Mutta Pablo on kuollut, lehdessä on kuolinilmoitus. Voiko se olla totta: vanha ystävä Pablo on poissa. Ystävä? Ainakin paras kaveri nuoruuden ajoilta. Jollei paras, kaveri kumminkin. Pahoja juttuja on takana, se tiedetään. Tunnit ja päivät sulavat käsiin, aika kulkee radallaan, on opeteltava imperfekti suhteessa Pabloon. Pablon kuolema suistaa skeptisen, tarkkanäköisen asianajajan tasapainosta. Hänen otteensa on lipsumassa ja arvostelukykynsä hämärtymässä. Ja kun toimistoon saapuu perunkirjoitusta ja pesänjakoa varten nuori mies, jonka isävainaja on Pablo, tilinteon aika on käsillä.
Pirkko Saision romaani miehen piinaviikosta vangitsee lukijan jo ensimmäisellä sivulla. Intiimi kertojanääni rakentaa teoksen arvoituksellisen jännitteen. Mies, ja hänen asiansa haastaa, hämmentää ja kiehtoo.