Tämän tutkimuksen tavoite on tarkastella toimijuutta ja työhön liittyvää oppimista historiallisesti kehittyvinä yleiseen työn muutoksen liittyvinä ilmiöinä.

Tutkimuksen teoreettinen perusta on kulttuurihistoriallinen toiminnan teoria, toiminta (activity) on tutkimuksen keskeinen teoreettinen käsite ja toiminnan realisoituminen toimijuutena on tämän tutkimuksen fokus. Metodina on käytetty kriittisen tekstin tutkimuksen ja diskurssianalyysin pohjalta rakentuvaa menetelmää, jonka avulla toimijuutta määrittävät positiot on nostettu esiin aineistosta. Tutkimuksen kohteen kautta tarkastellen työ on jaettavissa kolmeen osioon. Jaottelun perustana on työhön liittyvän oppimisen prosessuaalisuuden kuvaus ja samalla se rakentaa uuden näkökulman kunkin aineiston analyysiin ja tulosten tulkintaan. Nämä kolme näkökulmaa ovat työhön, työssä ja työstä oppiminen.

Tutkimus sisältää kolme tutkimustehtävää. Ensimmäinen tehtävä on kuvata työn ja organisaation historiallista muutosta sekä sen sidosta organisaation tavoiteltuun koulutusajatteluun ja oppimiskäsityksiin. Aineistona on kahden liikepankin (Suomen Yhdyspankki ja Kansallisosakepankki) koulutusohjelmaesitteet vuosilta 1969-1995. Analyysin jäsentäjänä on käytetty kehittävän työntutkimuksen mallinnusta työn historiallisista kehitystyypeistä.

Toinen tutkimustehtävä rakentuu aineistolle, joka on tuotettu osana Merita Pankin henkilöstökoulutusohjelmaa vuosina 1996-1999. Tutkimustehtävänä on koulutukseen osallistuneiden henkilöiden oppimistehtävävastauksissaan tuottamien oppimiskokemuskuvausten tarkastelu. Pyrkimyksenä on aineiston kautta valottaa yksilöiden käsityksiä, kokemuksia ja suhtautumista työhön liittyvään oppimiseen ja rakentaa tämän aineiston kautta kuvaus organisaation vallitsevista oppimiskäsityksistä. Kolmas tutkimustehtävä on pankissa tehtävän asiakastyön muutoksen alustava kuvaaminen. Tarkastelussa on olennaista yhtäältä siirtymä asiakaspalvelusta asiakastyöhön ja toisaalta kommunikatiivisen ja strategisen toiminnan välinen ristiriita. Esimerkkinä on pankkitoimihenkilön työ ja erityisesti sijoitusneuvonta osana asiakastyön kehittymistä.

Tutkimuksen tuloksena työhön oppimisen näkökulmasta on oppimiskäsityksiin ja koulutusajatteluun kytkeytyvien historiallisesti kehittyvien diskursiivisten käytänteiden kuvaus. Nämä käytänteet määrittävät eri toimijoiden positioita organisaatiossa. Työssä oppimisen kautta avautuu toimijuuden realisoitumisen näkökulma, jolloin keskeiseksi nousevat yksilöiden toiminnalliset mallit, jotka on nimetty toimijalähtöiseksi tilannehallinnan ja asialähtöiseksi toimintajärjestelmään suuntautuvaksi orientaatiomalliksi. Työstä oppimisen näkökulma nostaa esiin työn muutoksesta ja abstrahoitumisesta nousevat kvalifikaatiot eli osaamisvaateet suhteessa olemassa olevaan osaamiseen eli kompetensseihin. Näiden näkökulmien avaamisen kautta tutkimus pyrkii tarjoamaan uutta välineistöä asiantuntijapalveluja tarjoavien organisaatioiden koulutuksen suunnitteluun ja toteuttamiseen.