Idealistinen lääkärityttö lähtee Angolaan kehitystyöhön 1980-luvun alussa Kansainvälisen Ylioppilasliiton lääkäriprikaatiin. Hänen päiväkirjansa ottaa vastaan ilot ja surut, se kertoo tuon ajan ihanteista, haaveista, yhteenkuuluvuudesta ja konkreettisesta auttamisesta. Se kertoo kasvamisesta vastuuseen lääkärin työssä, ammatti-identiteetin kehittymisestä ja ihmissuhteista.

Vuonna 1975 Portugalin hallinnosta itsenäistynyt Angola on sodan runtelema. Sisällissota jatkuu ajoittain hyvinkin lähellä N'Gunzan maakuntasairaalaa, missä suomalaiset lääkärit työskentelevät kansainvälisessä yhteisössä. Nuori tasavalta yrittää sodasta huoli-matta selviytyä maan jälleenrakentamisen ongelmista.