Muistaminen on kuin putoamista. Kun sen kerran aloittaa, sitä ei voi lopettaa kesken.

Kirjailija Anne Hornilla oli onnellinen lapsuus. Sauna Paradis, hänen isänsä omistama yleinen sauna, oli nimensä veroinen kasvuympäristö. Kirjastovierailulla syksyllä 2000 Annea puhuttelee mies, joka muistaa paitsi Sauna Paradisin, myös pienen Anne-tytön. Mies on Lauri Kovanen, jonka isä kuoli 1960-luvun lopulla hämärissä olosuhteissa. Tapaus ei jätä Lauria rauhaan; hän haluaa apua Annelta, muistamisen ammattilaiselta.

Anne on aluksi vastahakoinen: romaanin kirjoittaminen on jumissa, eikä toisen ihmisen muistojen tonkiminen innosta. Mutta Laurilla on hänelle vastalahja.