Raportissa esitellään kirjallisuuteen perustuen mahdollisia äärimmäisiä ilmaston muutoksia ja niitä käynnistäviä ilmaston lämpenemisen kynnysarvoja.

Nykytietämyksen mukaan Pohjoisen jäämeren jääpeite voi jo lähivuosikymmeninä kadota kesäisin ilmaston lämpenemisen ja sitä voimistavien palauteilmiöiden vaikutuksesta. Grönlannin mannerjäätikön täydellinen sulaminen on arvioitu mahdolliseksi, jos maapallon keskilämpötilan kohoaa 3–5 astetta nykyisestä.

Asiantuntija-arvioiden mukaan maapallon keskilämpötilan 2 asteen kohoaminen nykyisestä voisi johtaa Amazonin sademetsän sekä boreaalisten metsien laaja-alaiseen katoamiseen 50 vuoden sisällä.

Pohjois-Atlantin termohaliinisen kiertoliikkeen odotetaan kuluvan vuosisadan aikana heikkenevän, mutta sen pysähtymistä pidetään epätodennäköisenä. Heikkeneminen hidastaa ilmaston lämpenemistä Pohjois-Atlantin alueella, muttei pysäytä sitä. Ilmaston lämpeneminen uhkaa sulattaa merkittäviä määriä pinnan läheisestä ikiroudasta jo kuluvan vuosisadan aikana.

Ilmaston lämpenemiseen liittyy äärimmäisten ilmastonmuutosten mahdollisuus. Vaikka näiden äärimmäisten muutosten todennäköisyys on pieni, pitää ne huomioiden niiden aiheuttamien suurten vaikutusten johdosta. äärimäisten ilmastonmuutosten riski kasvaa sitä suuremmaksi mitä enemmän maapallon lämpötila kohoaa, joten ilmaston lämpenemisen rajoittaminen mahdollisimman pieneksi on perusteltua myös tästä syystä.