Antti Tanin (s. 1918) sotilaslentäjän ura alkoi Ilmasotakoulussa marraskuussa 1938. Koulutuksen päätyttyä hänet komennettiin helmikuussa 1940 Lentolaivue 28:aan, joka oli juuri saanut kalustokseen Ranskasta Morane-hävittäjiä. Moranen ohjaimissa Tani ehti ottaa osaa talvisotaan.

Jatkosodan alettua vakinaisessa palveluksessa ollut kersantti Tani lensi Moranella tiedustelu- ja suojauslentoja, saavuttaen ensimmäisen ilmavoittonsa pari päivää sodan syttymisen jälkeen. Tani saavutti Moranella kaikkiaan seitsemän ilmavoittoa, muun muassa kaksi huomattavasti ranskalaishävittäjää nopeampaa tiedustelulennoilla ollutta Pe-2-pommittajaa. Huhtikuussa 1943 hän siirtyi Lentolaivue 34:ään, joka lensi ajanmukaisella Messserschmitt Bf 109 G ?hävittäjällä. Päästyään kiinni huippukalustoon alkoi Antti Tanin ilmavoittomäärä kasvaa tasaista tahtia. Messerschmitt-hävittäjällä Kymistä lentäen hän osallistui Suomenlahden ilmataisteluihin sekä Kotkan puolustukseen. Mersun ohjaimissa hän oli torjumassa monikymmenkertaista ylivoimaa Neuvostoliiton suurhyökkäyksen alettua kesällä 1944. Antti Tani päätti sodan tilillään 21,5 ilmavoittoa.

Sodan jälkeen hän palveli ilmavoimissa lentäjänä aina vuoteen 1956, toimien samalla myös Utin lennonjohtajana, ennen palaamistaan poikavuosien ammattiinsa kellosepäksi.

Jatkosodan ässä perustuu pitkäaikaiseen arkistotutkimukseen, lentävän henkilökunnan ja mekaanikkojen haastatteluihin, päiväkirjoihin sekä julkaistuihin lähteisiin. Kirjan tekstiä täydentää harvinainen kuvamateriaali.