KTM Tarja Pietiläisen yrittäjyystutkimuksen alaan kuuluva väitöskirja “Moninainen yrittäminen – sukupuoli ja yrittäjänaisten toimintatila tietoteollisuudessa” tarkastettiin Helsingin kauppakorkeakoulussa (HKKK) 15.11.2002. Vastaväittäjänä toimii professori Anne Kovalainen Turun kauppakorkeakoulusta ja kustoksena professori Päivi Eriksson HKKK:sta. Väitetään, että informaatio- ja kommunikaatioteknologian ala (ICT) on niin uudenaikainen, että yrittäjyyskin on alalla toisenlaista. Pietiläisen tutkimus kuitenkin osoittaa, että kun kyseessä ovat naisyrittäjät ja heidän liiketoimintansa, tilanne on sama kuin perinteisilläkin toimialoilla: naiset on vaikea nähdä vakavasti otettavina yrittäjinä. Tietoteollisuudessa naiset määrittyvät sukupuolineutraaleiksi ”yrittäjäyksilöiksi”, poikkeuksellisiksi ”voimanaisiksi” tai sukupuolierityisiksi ”naisyrittäjiksi”. Nämä määritelmät muotoilevat naisten yrittämisen toimintatilaa. Pietiläinen on tutkinut, miten toimintatilan muotoiluun osallistuvat media, tietoyhteiskuntastrategiat ja yrittäjänaiset itse. Media kertoo tietoteollisuuden yrittäjänaisista esimerkkeinä siitä, kuinka naiset ovat murtautuneet ulos perinteisiltä toimialoilta uuteen liiketoimintaan. Media korostaa yrittäjien sukupuolta erityisenä merkille pantavana ominaisuutena ja tekee yrittäjänaisista poikkeuksellisia ”voimanaisia”, jotka kuuluvat muiden menestyvien yrittäjien joukkoon. Menestymisen mittarit ovat kuitenkin tietoteollisuudessa vahvasti maskuliinisia. Tästä seuraa, että median esimerkit tietoteollisuuden naisyrittäjistä häivyttävät naiseutta ja korostavat sukupuolineutraaliutta piilossa pysyvien miehisyyksien suuntaan. Pietiläisen tutkimus osoittaa myös, että tietoyhteiskuntastrategioihin kätkeytyy miehisyyksiä, vaikka strategian tekeminen itsestään selvästi tuntuu sukupuolineutraalilta toiminnalta. Seurauksena on, että naisten liiketoimintaideat unohtuvat, koska tietoteollisuuspainotteista tulevaisuutta rakennetaan piilomiehisyyden kautta. On vaikea nähdä, miten naisten uudentyyppiset liiketoimintaideat, esimerkiksi digitaaliset mediapalvelut naisille ja nuorille tytöille tai muut palvelualaan liittyvät liikeideat, kehittävät tietoteollisuutta ja osallistuvat sen muotoutumiseen. Jälkikäteen ideoita on helppo arvioida, mutta ennen näyttöjä yrittäjät joutuvat naisina perustelemaan liikeideansa erityisen huolellisesti. Tutkimuksessa haastatellut tietoteollisuuden yrittäjänaiset ovat kokeneet, että heidän naiseutensa herättää erityistä huomiota liiketoimintatilanteissa. Olemalla nainen ja yrittäjä tietoteollisuudessa tulee määritetyksi ”naisyrittäjäksi”, halusi tai ei. ”Tietoteollisuuden sukupuoleton kuva ja elävän yrittäjänaisen todellinen yrittäminen eivät kaikilta osin kohtaa toisiaan”, Tarja Pietiläinen kiteyttää väitöskirjatutkimuksensa tulokset.