Edustuksellinen demokratia nähtiin alun perin keinona saavuttaa yksimielisyys, ja vanha yksimielisyyden ihanne on yhä usein politiikassa läsnä. Pierre Rosanvallon kuvaa kehityskulkua, jossa myös erimielisyyttä alettiin pitää yhteiskunnan sisällä mahdollisena ja oikeutettuna. Nykydemokratioita analysoimalla hän osoittaa, että kansalaisten valtaa vahvistavat parhaiten heidän käyttöönsä luovutetut ”vastademokraattiset” keinot valvoa edustuksellisten elinten päätöksentekoa.

Pierre Rosanvallon on Ranskan johtavia politiikan historioitsijoita ja teoreetikoita sekä Pierre Bourdieun seuraaja Collège de Francen professorina. Demokraattinen oikeutus on jatko-osa nykydemokratiaa ruotivalle Vastademokratia-teokselle.