Onnellinen ja kipeä kirja onnesta ja tekijänsä edellisen teoksen Runoromaanin sisarteos. Tango yhdistää kunnianhimoisesti runon ja proosan keinoja: teksti etenee assosiatiivisina säkeinä ja fragmentteina, jossa puhujaminän nykyisyys ja muistot lomittuvat "isän" ja "äidin" tarinaan.