Lehtihyllyt ja blogit pursuavat toinen toistaan täydellisempiä koteja. Mutta miten asunnosta tulee koti? Sisustamalla ja koristelemalla kenties, mutta "vähintään yhtä paljon kuluttamalla, sotkemalla ja rumentamalla", kirjoittaa Pia Ingström teoksessaan Tunteilla on tilansa. Hän ei jaa sisustusvinkkejä, vaan pohtii kodin olemusta, sitä mikä on kaikkein intiimeintä, yksinäisintä, rasittavinta tai ihaninta. Suurimmalle osalle meistä koti on lähestulkoon arjen synonyymi. Arki voi olla yhtä kuin perhe tai eronneelle sen käsinkosketeltava puuttuminen. "Vanhemmuus on tunteita ja toimintaa, neuvottelua ja nipistyksiä; kohtalainen makaronilaatikko tai hyvinpaistetut lihapullat, eletty keittiö, sotku joka viestii läsnäolosta, munamaito joka kiinnittää meidät maailmaan ja toisiimme. "Kesällä koti siirtyy mökille, ja ihminen muuttuu. Vihdoin on aikaa olla "sellainen ihminen kuin haluaisi olla vaikka talvi ja arki sen estävätkin. " Kesämökeillä voimaan astuu aivan oma koodistonsa, jokaisella mökillä on juuri oma tapansa tehdä asiat ja pienten sääntöjen verkosto on mittava. Kesämökeistä kirjoittaessaan Ingström hyödyntää niin omia kokemuksiaan kuin arkistomateriaalia kansankulttuurista. Tunteilla on tilansa käsittelee ylevää arkipäiväisessä sekä aineellisen ympäristömme henkistä ulottuvuutta lämpimästi, humoristisesti ja terävästi.