Venäjän historian lukija joutuu monessa suhteessa toteamaan, että käsiteltävänä oleva valtio on kaikkien mittapuiden mukaan valtava kokonaisuus: entinen Neuvostoliitto oli pinta-alaltaan maailman suurin valtio; luonnonolosuhteet etelässä voivat olla subtrooppiset kun taas pohjoisessa Siperiassa voi talvella olla pakkasta jopa -60 °C; Venäjä koostuu lukuisia eri kansallisuuksia edustavista ihmisistä ja siellä puhutaan yli sataa eri kieltä; ja kulttuuriset vastakohdat valtion itä- ja länsiosien välillä ovat suuret.

Venäjän suuruus näkyy erityisesti tieteen ja taiteen saavutuksissa, vaikka vastakohtana historia tunteekin paradoksaalisia kömmähdyksiä niin poliittisen kuin arkielämänkin alueilta. Hämmentävä on myös se seikka, että 1990-luvulla itsenäistyneet reuna-alueiden valtiot, kuten Georgia, Armenia, Azerbaidzan tai Tsetsenia, ovat niin emovaltionsa kaltaisia, mutta toisaalta baltian maat Viro, Latvia tai Liettua ovat lyhyessä ajassa osoittaneet kansallisen identiteettinsä vahvuuden.

Tänä päivänä Venäjä on sekasortoisen vaiheen jälkeen löytämässä oman paikkansa suurvaltana niin poliittisella kuin valtiollisella saralla, ja elämä Venäjällä on normalisoitumassa. Matkaopas historiaan: Venäjä tarjoaa lukijalleen vaikuttavan matkan, jossa taustalla soi kuitenkin Puskinin valitus "Oi Jumala, kuinka murheellinen Venäjämme onkaan".