Suomen rakennehistoria tutkii Suomea kysymällä, mikä Suomi on ollut pitkällä aikavälillä 1300-luvulta 2000-luvun alkuun. Kirja edustaa rakennehistoriaa, jossa hahmotetaan yhteiskunnan pitkän aikavälin hitaita ja huomaamattomia muutoksia. Rakenteet kuvaavat reunaehtoja, jotka määrittävät, mikä on mahdollista. Siten rakennehistoria kuvaa ihmisten elinolosuhteita ja sitä, miten ihmiset ovat niissä eläneet ja selvinneet, ja miten he ovat pystyneet olojaan muuttamaan.

Keskeisellä sijalla kirjassa ovat väestön ja talouden muutokset, toimeentulo, elinkeinorakenne ja ulkomaankauppa, mutta myös muista suunnista tulleet vaikutteet sekä ihmisten elämänkulkuun vaikuttaneet muut rakenteet, kuten yhteiskuntaluokat ja Suomen jakautuminen omaleimaisiksi alueiksi. Esiin piirtyy kiinnostava kuva siitä, mikä Suomi on ollut ja miten siitä kehkeytyi sellainen, kuin se on nykypäivänä.

Kansallisessa historiankirjoituksessa Suomi esitetään usein erillisenä poikkeustapauksen. Suomen rakennehistorian tärkein elementti on kuitenkin se, että Suomi on aina ollut osa suurempaa kokonaisuutta: ensiksi Ruotsia, sitten Venäjää ja kansainvälistä talouttakin jo keskiajalta saakka. Suomen nousu köyhyydestä maailman vauraimpien maiden joukkoon ei johtunut suomalaisten sinnikkyydestä ja neuvokkuudesta vaan onnekkaista sattumista, maailmantalouden suhdanteista, kansainvälisistä investoinneista ja kytkeytymisestä Venäjän laajoihin markkinoihin. Suomen kulttuuri ja suomalaisuus syntyivät tiiviissä vuorovaikutuksessa Ruotsiin, Venäjään ja laajemmin Eurooppaan. Suomen yhteiskunta nykymuodossaan on yleisemmän modernisaatiokehityksen tulos.

- "Suomen rakennehistoria" murtaa kansallisen historiankirjoituksen myyttejä ja hahmottaa suomalaisen yhteiskunnan pitkän aikavälin muutoksia.
- Millainen Suomi oli rakenteiden valossa ennen? Entä miten Suomi on saanut nykyisen muotonsa?
- Kirja kuvaa miten Suomen väestö ja talous on kehittynyt ja millaisia olivat suomalaisten muuttoliikkeet ja yhteydet oman lähiympäristönsä ulkopuolelle.
- Teos muistuttaa, ettei Suomi ollut mikään poikkeustapaus, vaan Suomen talous ja suomalainen kulttuuri ovat muotoutuneet vuorovaikutuksessa laajemman kehityksen kanssa.