Vuonna 1918 Suomi koki historiansa traagisimmat hetket.

Suomen sisällissodan syyt, tapahtumat ja seuraukset aiheen johtavien asiantuntijoiden yhteen kokoamina.

Vuoden 1918 tammikuussa alkoi sisällissota, jossa sai surmansa noin 37 000 suomalaista. Aina toukokuuhun saakka kestänyt sota on vaikuttanut monin tavoin suomalaiseen yhteiskuntaan.
Sisällissodan pikkujättiläinen avaa sisällissodan eri puolia kiistanalaisia kysymyksiäkään väistämättä. Keskeisten sotatapahtumien ohella kirjassa käsitellään mm. punaista ja valkoista terroria, vankileirejä, sotaorpoja, naisia sodassa, jääkäreitä ja suojeluskuntia, työväenliikettä, hautaustapoja ja muita muistamisen perinteitä sekä sodan vaikutuksia Suomen valtiomuotoon ja kulttuuriin. Artikkelien, valokuvien ja karttojen ohella teokseen on koottu tarkempaa tietoa henkilöistä, joilla on suurempaa merkitystä sodan ymmärtämisen kannalta. Teoksen 24 kirjoittajan johtavana periaatteena on antaa puolueeton, tiukasti tutkimukseen perustuva kokonaiskuva sodasta ja sen seurauksista.
Suomen sisällissota jälkiselvittelyineen oli kansainvälisestikin vertailtuna poikkeuksellisen väkivaltainen konflikti, mutta silmittömän vihan ohella siinä oli myös maltillisuutta, myötätuntoa ja armoa - molemmin puolin. Ne vain tahtovat jäädä sodan luoman katkeruuden peittoon. - Tuomas Hoppu.

FT Pertti Haapala (s. 1954) on Suomen historian professori Tampereen yliopistossa. Hän on tutkinut erityisesti suomalaista yhteiskunta- ja taloushistoriaa ja johtanut useita laajoja tutkimushankkeita. Sisällissodan aikaa Haapala on käsitellyt mm. teoksessaan Kun yhteiskunta hajosi. Suomi 1914-1920.



FT Tuomas Hoppu (s. 1967) toimii tutkijana Tampereen yliopistossa. Hän on perehtynyt erityisesti Suomen historiaan 1914-1918 ja mm. kirjoittanut suuren osan teoksesta Tampere 1918, joka käsittelee sisällissodan erään tärkeimmän sotanäyttämön tapahtumia.