Camino Santiago on suuri seikkailu, jollaisen kokee vain kerran elämässään. Se on legendaarinen vaellusreitti, jolle mahtuu yhtä monta tarinaa kuin vaeltajaakin. Suomalaismiehen 900 kilometrin taival vie Etelä-Ranskasta Espanjan läpi Atlantin rannikolle. Mies tapaa pyhiinvaeltajia Aasiasta Amerikkaan. Hän tarkkailee heidän tapojaan ja kuuntelee heidän ajatuksiaan. Korpela kertoo avoimesti itsestään ja polulla tapaamistaan ihmisistä. Kulkijan kertomus rönsyilee moneen suuntaan. Tekijä tilittää tuntemuksistaan, kuvailee tarkkanäköisesti ja tuorein silmin näkemäänsä, niin katedraalien arkkitehtuuria, kuin luontoa ja maisemia. Kirjoittaja pureutuu historiaan ja nykypäivän elämään Espanjassa. Pyhiinvaeltaja pohtii uskonnollisuutta. Hän näkee ihmiseen kätkeytyvän hyvyyden, mutta myös sen kääntöpuolen tekopyhyyden takana. Matkalla on aikaa miettiä elämän tarkoitusta.
Seikkailijan hengessä Korpelalle sattuu ja tapahtuu, eikä kaikki suju aina turvallisesti. Kärsimys uupumuksen, unenpuutteen ja jalkavaivojen muodossa sekä mielihyvä ja ilo hetkessä elämisestä vuorottelevat. Vaeltaja ylittää kolme vuoristoa, laskeutuu jokilaaksoihin ja taivaltaa mesetan loputtomat lakeudet. Pyreneiden kesäinen auringonpaiste ja viinirypäleiden syönti La Riojassa vaihtuu lumisateeksi keskustasangolla. Myrskytuuli ja sade piiskaavat Galician vuorilla. Vaellus päättyy maailman loppuun Atlantin rannikolle, mistä Jaakontien legenda sai alkunsa.
Teos on samalla kuin kävelevä Pohjois-Espanjan tietosanakirja. Mukana myös kulkijan ottamia valokuvia.