Väestöä Suomessa ja yleensä Euroopassa leimaa ikääntyminen. Pidentynyt elinikä on pitänyt väestön määrän korkeana, mutta huoltosuhde on heikentynyt ja heikkenee edelleen lähivuosikymmeninä. Syntyvyys on Suomessa tasolla 1,86 mutta se on selvästi alimman mahdollisen kestävän tason 2,1 alapuolella. Kun suomalaisilta tiedustellaan heidän toivomaansa lapsimäärää, on vastaus 2,6. Vajausta perheissä on nykyisellään keskimäärin 0,74 lasta. On hämmästyttävää, ettemme ole tarkemmin selvittäneet syitä alhaiseen ja kansalaisten tavoitteita vastaamattomaan syntyvyyden tasoon. Meillä ei liioin ole politiikkaa kestävään väestön kasvuun. Keskustelu ja toimet kohdistuvat vain demografisen vääristymän seurauksien korjaamiseen mm. työmarkkinoilla ja taloudessa, ei ongelmien syyhyn. Pyrimme esim. pidentämään työuria molemmista päistä ja keskeltä ja lyhentämään opiskeluaikoja arvioimatta, mitä tämä vaikuttaa nuorten ikäluokkien rasitukseen ja edelleen syntyvyyteen. Huoltosuhteen jatkuva heikkeneminen johtaa väistämättä talouden ja yhteiskunnan järjestelmien romahtamiseen niin Suomessa kuin Euroopassa. On käytävä keskustelu siitä, millaista tulevaisuutta tavoittelemme ja millaista haluamme välttää.