Kannattaako avata ikkunat uusille aatteille ja ihanteille – vai pitää ne tiukasti säpissä ja turvata kansakunnan elinvoima? Ajankohtaisesta kysymyksestä keskusteltiin kiivaasti jo 1920- ja 1930-lukujen Suomessa.

Kansainvälisyyttä arvostivat Tulenkantajat ja lukuisat muut kulttuurivaikuttajat mutta myös rauhanaatteen ja paneurooppalaisuuden kannattajat. Suomalaisuutta varjelevien kansallismielisten kirjavaan joukkoon mahtui puolestaan niin suomen kielen puolestapuhujia, kommunistien jahtaajia kuin tiukan laillisuuslinjan tukijoitakin.

Kosmopoliitteja ja kansallismielisiä tarjoaa vivahteikkaan kuvan henkisestä ilmapiiristä nuoressa itsenäisessä Suomessa. Sitä väritti kamppailu maan suunnasta, ja usein jakolinja osapuolten välillä määräytyi yksittäisten kiistakysymysten mukaan.

Lopulta ”kulttuurikamppailussa” voiton vei äärimmäisistä aineksistaan riisuttu kansallismielisyys. Tästä huolimatta jalansijaa kansalaisten keskuudessa saivat myös ulkomaiset vaikutteet modernista kirjallisuudesta ja jazzista psykoanalyysiin.