Savu nousee 1600-luvun Euroopassa. Turkkilaisia vastaan sodittiin pitkään, ja uskonnolliset sekä valtapoliittiset kiistat kiristävät katolisten ja protestanttien välejä.

Valtavien paineiden alla Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan keisari Rudolf II (1552–1612) sulkeutuu linnaansa Prahassa. Erakkokeisari hakee lohtua vertaansa vailla olevasta taide- ja esinekokoelmastaan, jossa Albrecht Dürerin maalauksen vierestä saattaa löytää seireenin leukaluun tai feenikslinnun höyheniä.
Habsburgin mahtisukuun kuuluvaa Rudolf II:ta oli siunattu maallisella vallalla, mutta tämän masennukseen taipuvaisen hallitsijan todellisia intohimoja olivat taiteet ja tieteet. Hovissa viihtyivätkin niin taiteen suurnimet kuin eturivin tähtitieteilijät Tyko Brahe ja Johannes Kepler.

Hullun keisarin hovissa avaa näkymän Euroopan sydämeen hetkeä ennen kolmikymmenvuotisen sodan puhkeamista. Se kertoo traagisesta henkilöstä, joka unelmoi sukunsa kunnian kasvattamisesta mutta joutuu veljensä syrjäyttämäksi – ja maailmasta, jossa harjoitetaan rinta rinnan niin alkemiaa, magiaa kuin astronomiaakin.