Raportin tarkoituksena on tarjota eväitä palkanmuodostukseen liittyvien instituutioiden ja käytäntöjen kehittämiseen Suomessa. Raportti sisältää katsauksen palkanmuodostuksen tehtäviin, vallitseviin käytäntöihin ja näköpiirissä oleviin haasteisiin. Erityistä huomiota kiinnitetään yhtäältä palkkojen makrotason koordinaatioon ja toisaalta mikrotason joustavuuteen. Raportissa käydään läpi Suomen palkanmuodostusjärjestelmän kehitys tulopolitiikan aikakaudella, 1960-luvun lopulta vuoden 2007 liittokohtaiseen sopimusratkaisuun. Lisäksi luodaan katsaus palkanmuodostuksen instituutioiden ja palkkojen viimeaikaiseen kehitykseen EU-maissa ja erityisesti euroalueella. Kansainvälisen vertailua syvennetään Pohjoismaiden ja kolmen muun Suomen kannalta kiinnostavan pienen avotalouden osalta (Alankomaat, Itävalta, Irlanti). Esitettyyn materiaaliin nojautuen hahmotellaan kaksi vaihtoehtoista mallia Suomen palkanmuodostusjärjestelmän kehittämiseksi sekä esitetään eräitä täydentäviä, makrovakautta ja mikrojoustavuutta tukevia toimenpide-ehdotuksia ja arvioidaan niihin liittyviä lisäselvitystarpeita.