Olen entinen ateisti ja uskoin uusdarvinistiseen evoluutioon tosiasiana. Yliopistossa opiskelijakaverini biokemisti Charles Beloff, messiaaninen juutalainen, osoitti minulle, että väite, jonka mukaan energia ja aine pystyvät luomaan elämää, on väärä, koska se on vastoin kemian ja fysiikan lakeja. Anatomian professorimme Pierre Rabischong – myöhemmin Montpellierin lääketieteellisen tiedekunnan dekaani – osoitti, että kaikkiin ihmisen toimintoihin pystyvää robottia on mahdotonta tehdä, koska samanaikaisesti hallittavia liikeratoja on niin paljon.

Tuolloin ymmärsin tieteen ja alkuperätieteen eron. Alkuperätiede osoittautui pelkäksi tarinoiden kertomiseksi. Tätä teemaa on ansiokkaasti käsitellyt myös professori Matti Leisola kirjassaan: ”Darwin erehtyi - erehtyikö Einsteinkin?”

Tässä julkaisussa esitetyt näkemykset eivät ole minun, vaan ne ovat tieteen tutkimustuloksia, jotka voidaan osoittaa oikeiksi toistamalla ne. Kyse on operatiivisesta tieteestä, jonka avulla valmistetaan mm. uusia lääkkeitä ja laitteita. Sitten on olemassa edellä mainittu alkuperätiede, joka on filosofinen näkemys, joka liittyy maailmankatsomukseen. Jumalan ajatuksistaan poissulkeva tiedeyhteisö ajattelee, että ”koska olemme täällä, energian ja aineen on täytynyt luoda meidät tänne”. Tämä on alkuperätieteen konsensus. Tiedeyhteisön konsensukseen turvaudutaan aina, kun tiede on epävarmalla pohjalla ja näkemystä ei voida todistaa oikeaksi kokeellisen tieteen keinoin.

Lue tästä julkaisusta perustellut vastaukset tieteen ja alkuperätieteen erosta.

Pekka Reinikainen on käytännön lääkäri ja tehnyt potilastyötä 50 vuotta. Hän on viidettä kautta Suomen Lääkäriliiton valtuuskunnan jäsen ja toiminut pitkään säätiössä, joka myöntää resursseja lääketieteelliseen tutkimukseen. Hän on toiminut vuosikymmeniä lääkärijärjestöjen, Helsingin kaupungin, valtioneuvoston ja kirkon luottamustehtävissä. Reinikainen pitää blogia luominen.fi-sivustolla.