Tämän toisen painoksen täydennetty esitys perustuu kadonneen Sihtuunan (Liedakkalan) Saaren kanta -ja perintötilojen ja elämään Ala-Kemijokivarressa. Asutuksen alkuperä menee 1000-1100 luvuille ja tarina vie lukijan savupirttiaikaan seuraten kehitystä, alueellisia muutoksia ja rappeutumista muuttuvien olosuhteitten alla. Sijainti tekijöistä muodostuvat erikoispiirteet, maan nousu muutokset ja ajan kulu auttavat ymmärtämään savupirtti tilojen jatkuvia muutoksia ja olemassaolon haasteita. Dr. Kauppi on Kanadassa pitkään asunut alueen alkuperäisen Nakkulan (Nacku) perintötilan suvun jasen.

Ei tarvitse mennä ajassa takaisin pitkälle kun alue oli lähellä Perämerta ja avoin laivaliikenteelle. Kemijoen lohi teki kehityksen mahdolliseksi ja oli yksi elämän perustekijöistä. Esitetyn talonpoikaiskulttuuri tarinan kokonaisuuden merkittävyys ei ole ainoastaan Pohjois-Suomelle arvokas mutta se on kansallisesti ainutlaatuinen. Tarinan sisältö liittyy Nakkulan perintötilan taustaan, kehitykseen ja nykyiseen aluetilanne kuvaan. Kertomus on monista yhteenmenevistä tekijöistä muodostuva historiallisen talonpoikaiskulttuurin harvinaisin kokonaisuus Suomessa mikä ansaitsee huomion.

Merkittävimmät tekijät Nakkulan tilalla:

1600-luvun savupirttitalo on yhä paikalla, ainoa sellainen säilynyt Pohjois-Suomessa (kannessa).

Teolliseen hyötykäyttöön tarkoitettu talonpoikaisraudan valmistus suomalmista paikalla edustaa asetelmaa minkä esilletulo on harvinainen Suomessa (kaavio kannessa). Kaivaus toi esille sulatusuunin viimeisen panoksen koskemattomana kun raudan valmistus paikalla loppui. Lyhyt malmin vesikuljetus ja raudan kuljetus Kemijoessa Perämeren rantaan oli sijainnille etu.

Euroopan suurimman karsinapadon (Korvan) Ylä-karsina Kemijoessa oli kohdalla (kannessa) ja tilalle merkittävä. Paikka oli keskus Korvan padon rakentamisessa ja toiminnan hallinnassa.

Neljä tekijää joitten yhteisvaikutuksesta perintöhistoriallinen tausta suvussa on säilynyt:

Kemijoen historiallinen lohikalastus

Vuosisatojen talonpoikaisraudan valmistus alkaen
Suntiokummun alueella, loppuen kotitontilla

Tilan suhteellinen koko, erittäin merkityksellinen vaikeina
aikoina

Tila pysyi alkuperäisessä suvussa asutuksen alkuajoilta

Merkittävin tekijä Suomen vanhimman maalaistila-perintötilan pysymiseen suvussa oli Pohjois-Suomen historian aikaisessa vaihessa alkanut suomalmin hyötykäyttö.