Tammelan ylänkö sijaitsee pääosin lounaisen Kanta-Hämeen alueella, keskusalueena on Tammelan kunta. Ylänkö ulottuu lisäksi ympäröiviin maakuntiin, osin Uudenmaan, Varsinais-Suomen ja Pirkanmaan puolelle. Tammelan ylänkö on maantieteellinen kokonaisuus, joka sijaitsee pääosin 100-140 metrin korkeudella merenpinnan yläpuolella ja joka on loistavaa retkeilyaluetta.

Järvien ja lampien täplittämät metsät ovat tyypillisintä ylänköä jonne muutama alavampi kiila ulottuu reunoilta ylänköseudun sisälle. Tammelan ylänkö sijaitsee alle 100 km etäisyydellä Suomen suurimmista kaupungeista, joista seudulle pääsee nopeasti jopa päiväretkille.

Kirjallani Retkeile Tammelan ylängöllä haluan esitellä alueen hienoja luontokohteita, joista varsinkin Torronsuon ja Liesjärven kansallispuistot, Saaren kansanpuisto sekä Melkuttimen alue ovat jo varsin tunnettuja. Samalla yritän valottaa viimeisimmän jääkauden merkitystä maaperän ja maiseman muodostumiselle ja miten jääkausi on vaikuttanut alueen käyttöön tänäkin päivänä.

Viimeisin jääkausi ja sen jälkeiset järvi- ja merivaiheet ovat pitkälti sanelleet sen, minne sopivat metsät ja minne peltoalueet. Jääkausi on luonut Tammelan ylängölle myös puitteet, jotka tarjoavat useita mahdollisuuksia toimenpiteille luonnonsuojelun hyväksi. Seudulla on tehty lukuisia luontokartoituksia ja niihin nojautuvia suojelutoimenpiteitä. Yritän tässä kirjassa valottaa edes osaa niistä. Käyttämäni aineisto löytyy kirjan lopun lähdeluettelosta.

Asukkaat ja mökkiläisetkin voivat tehdä paljon luonnon hyväksi, joten toivon, että kirjani innostaa lukijoita tekemään vapaaehtoisesti luonnonsuojelutoimenpiteitä esimerkkien pohjalta.

Esimerkiksi lukuisat hyönteiset ovat riippuvaisia lahopuusta, jota voi jättää sopiviin paikkoihin tontilleen tai kaivaa kosteaan maahan pieniä syvänteitä sammakoiden ja lintujen iloksi. Kuivaan hiekkamaahan voi kylvää harjuilla viihtyvien luonnonkasvien siemeniä. Monet näistä kasveista ovat perhosten toukkien ravintokasveja. Pyrin muokkaamaan omaakin mökkitonttiani luonnonsuojelijan innolla, ehkäpä liito-oravakin löytää tontiltani sopivia ruokailupuita tulevaisuudessa. Lähin reviiri on vain parin-kolmensadan metrin päässä mökistäni.

Esittelen Tammelan ylängön kohteita, jotka itse koen mieluisimmiksi. Oma mökkini on toiminut tukikohtanani, josta olen lähtenyt liikkeelle eri suuntiin ylänköseudulle. Olen myös oppinut arvostamaan rannastani avautuvia maisemia metsien ympäröimälle Valajärvelle, joka näyttää olevan myös monien vesilintujen suosiossa. Aika monena aamuna olen herännyt tunti ennen auringonnousua ja käynyt tarkistamassa tuvan ikkunasta, miltä järvellä näyttää. Näytös on joka aamu erilainen!