Suomenkielinen alkuteos: Vierashuoneet. Oma majatalo. Vilja huokaisee helpotuksesta, kun hän pääsee ankarasta työstään kalasovhoosin perkuupöydän äärellä.
Mutta saman tien on ryhdyttävä tositoimiin, jotta majatalo saadaan valmiiksi ennen ensimmäisiä vieraita. Rakennusprikaati on luvannut tehdä uudet huoneet, mutta mitään ei tunnu tapahtuvan ennen kuin topakka Anna-täti saapuu pitämään komentoa.
Vaikka Anna ja Villem odottavat innolla kestitettäviään, on silti oltava varuillaan. Jo ensimmäisten vieraiden joukossa voi saapua salatarkastaja ja kaataa unelmat.

Vierashuoneet kuvaa elämänmakuisesti nuoren perheen, Viljan ja Villemin, selviytymistä Neuvosto-Eestin 1950-luvun myllerryksessä. Koko ajan saa olla tarkkana ja huolehtia siitä, että teot, sanat ja ilmeet ovat annetun aatteen mukaisia. Eniten salattavaa on Viljalla ja suurin panos pelissä: koko hänen pienen perheensä turvallinen arki ja sen pienet onnen hetket.

„Külalistetoad“ on Paula Havaste Saaremaa-sarja teine raamat.
„Pronkstähe“ sündmustest on möödas aasta. Vilja ja Villem Talvik on ootusärevil, sest sel suvel saabuvad nende juurde esimesed suvitajad. Anna-tädi abiga õnnestus noortel hankida luba majutada Tallinnast saarde puhkama saabuvaid kultuuriinimesi. Enne kõrgete külaliste saabumist on Viljal käed-jalad tööd täis ‒ sõjajärgsel kasinal ajal tuleb muretseda söögikraami ja voodiriideid ning kõige suurem mure on tubadega, mille ehitust pole veel alustatudki. Anna-tädi hoiatab ka, et esimeste külaliste seas võib olla nuhk, kes noorte unistustele kriipsu peale tõmbab.
„Külalistetoad“ kirjeldab noore pere elu 1950. aastate algul nõukogude võimu all, kus tuleb kontrollida iga oma sõna ja tegu, kuklas tiksumas pidev hirm küüditamise ees. Vaba Eesti elab vaid unenägudes ja laulusõnades.
Paula Havaste (s 1962) on õppinud Helsingi ülikoolis filosoofiat ja kirjandusteadust. 1998. aastal kaitses ta Oulu ülikoolis filosoofiadoktori kraadi. Ta on kirjutanud lasteraamatuid ja kümmekond ajaloolist romaani. Suved veedab Havaste Saaremaal, kus on tema suvekodu.