Tutkimus Maalatut kasvot: Helene Schjerfbeckin omakuvat, modernismi ja esittäminen käsittelee Helene Schjerfbeckin (1862 – 1946) omakuvia. Tutkimus haastaa aiemmat, taiteilijan henkilöhistoriaan nojanneet omakuvien tulkinnat. Schjerfbeckin omakuvia lähestytään kuvan ja katsojan välisen vuorovaikutuksen näkökulmasta. Niitä tarkastellaan maalaustaiteelle ominaisten ilmaisumahdollisuuksien valossa. Tutkimus esittää, että omakuvien merkitykset kehkeytyvät maalauksen pinnan aistimellisten ominaisuuksien ja esittävien piirteiden välisessä jännitekentässä. Omakuvat haastavat katsojan kysymään, mihin tekijä omakuvissaan paikantuu: kuvassa näkyvään hahmoon vai maalaamisen aineellisiin jälkiin? Tutkimus tarkastelee myös sitä, millainen näkemys minuudesta Schjerfbeckin omakuvista välittyy sekä miten ne asemoituvat suhteessa modernismin käsityksiin subjektista, tekijyydestä ja maalaustaiteen olemuksesta.
Schjerfbeckin omakuvien erityisluonteen käsittelyä kehystää yhtäältä omakuvan lajin ominaispiirteiden tarkastelu sekä toisaalta pohdinta esittämisen ja henkilöaiheen merkityksestä modernismin moninaisissa juonteissa. Tutkimus havainnoi merkitysten rakentumista teoksen ja katsojan välisen vuorovaikutustilanteen dynamiikan näkökulmasta ja pohtii muun muassa ajan ja tilan ulottuvuuksien läsnäoloa modernissa maalauksessa. Tutkimus avaa uudenlaisia näkökulmia modernismin tarkasteluun, sekä pohtii maalauksen kykyä haastaa katsojansa tavalla, joka liitetään maalaustaiteesta poikkeaviin avantgarden ja nykytaiteen suuntauksiin.