Suomalaiset keihäänheittäjät Pauli Nevalasta Antti Ruuskaseen - viisikymmentä vuotta, yli kolmekymmentä arvokisamitalia, viisikymmentä tarinaa. Menestys ja värikkäät persoonat ovat luoneet keihäänheittoon ainutlaatuisen lajikulttuurin, joka on synnyttänyt Pihtiputaan keihäskarnevaalit, sukupolvelta toiselle polveutuvan tietotaidon sekä lajiylpeyden.
Kaaret ja tarinat esittelee koskettavin kertomuksin suomalaiset mestarit, arvokisojen mitalistit, ansioituneet valmentajat ja mestarien haastajat. Tarinat kertovat muun muassa pojasta, joka kopioi ohjeet voimaharjoitteluun kulkukauppiaan esittelemästä kirjasta, nuorukaisesta, joka nakkeli alkuverryttelyssä käpyjä muiden hakiessa miehekkäämpiä harjoitusvälineitä ropsipinosta ja nuoresta miehestä, joka paiskoi päivän 60 harjoitusheittoa ulkona 32 asteen pakkasella. Nämä tytöt ja pojat, naiset ja miehet ovat singonneet taivaalle keihäitä, kiviä, lumipalloja - kaikkea, jolla saa aikaan kymmenien metrien kaaren. Parhailta se onnistui jopa tulitikulla.
Keihäänheitossa kyse on hetkestä, jolloin keihäs onnistuneen suorituksen jälkeen kutistuu heittäjän silmissä yhä pienemmäksi pisteeksi - hetkestä, jossa aika pysähtyy, keihäs viipyy ilmassa korkealla ja sykähdyttävän pitkään.
Tarinat kuvaavat heittäjien ja valmentajien intohimoa sekä poikkeuksellisia ominaisuuksia: Nevalan kissamainen hyppy vetovaiheeseen, Kinnusten vauhti, Siitosen lantio, Korjuksen ja Parviaisen vipuvarret, Rädyn käsi, Lillakin elastisuus, Pitkämäen urheilullisuus, Ruuskasen ruoska.
Jokaisella heistä on oma käsialansa, joka synnytti nämä tarinat.
Pasi Rein on seurannut urheilutoimittajana suomalaista keihäänheittoa 20 vuotta. Ennen sitä muistoissa ovat Seppo Hovisen ysikymppiset 1970-luvulla ja Tiina Lillakin maailmanennätysheitot 1980-luvun alkupuolella.