Teoksessa nelivärikuvitus, kaksikieliset tekstit.

Nicholas Georgescu-Roegenin mukaan niin kutsuttu eksosomaattinen käänne oli keskeinen ihmiskunnan historiassa. Tulen lahjan myötä, ja tietenkin kielen avustuksella, ihminen alkoi käyttämään ja valmistamaan työkaluja, jotka eivät kuuluneet hänelle syntymästään. Vielä tänäkin päivänä tämä käänne erottaa homo sapiensin muista kädellisistä, jotka ensisijaisina instrumentteinaan hyödyntävät sormiaan ja kynsiään.

Yksinkertaisia eksosomaattisia välineitä, kuten keppejä ja kiviä, löytyy toki eläinkunnasta. Ei kuitenkaan ole tiedossa, että muut lajit olisivat kehittäneet mitään koneen kaltaista. Kone ei ole pelkästään työkalu vaan sillä voidaan myös valmistaa monimutkaisia työkaluja. Kivihiili- ja öljylöytöjen jälkeen koneiden määrä onkin ollut räjähdysmäisessä kasvussa. Kenties yksi viime aikojen eloa mullistavimmista koneista on internetin hakukone. Se etsii ja kääntää kaiken minkä sinne syöttää.

Martin Heidegger sanoi, että kaikki muuttuu käännettäessä. Kääntäminen ei oikeastaan edes ole mahdollista. Tarkoittaako tämä sitä, että kone luo jotain mitä ihminen ei? Mitä kone tekee?

Tässä teoksessa tarkastelemme ihmisen ja koneen suhdetta runotyyppisen tekstin ja valokuvan avulla. Missä menee koneen ja ihmisen raja, jos missään?
Myös kääntämisen kysymys on teoksen keskeinen, läpikulkeva teema. Jokaista runoa vastaa yksi valokuva yhtä poikkeusta lukuun ottamatta. Ihmisen ja koneen rajanvedon lisäksi lukija voi nähdä kuinka kuva kääntyy ja ei käänny tekstiksi. Teoksen tekstit ovat esitetty sekä suomeksi että englanniksi, jotta käännöksiä voidaan verrata helposti. Kaksikielinen lukija voi pohtia: onko kääntäminen tässä yhteydessä mahdollista, millä edellytyksillä, ja mihin saakka?
Käännökset on ihmisen avustuksella suorittanut Google Translate.

Alkuperäinen kieli on esitetty luonnollisesti ensin.