Miksi mieli on syksyisin maassa? Onko auringon mielialaa kohottavalla vaikutuksella biologinen perusta? Miksi toinen on aamun- ja toinen illantorkku? Mitä kehon sisäinen aika ja sitä mittaavat kellot ovat? Kuinka valo säätelee vuorokausirytmiämme? Voiko kaamosväsymyksen torjua?

Valon, ajan ja terveyden vuoropuhelussa kohtaavat biologia ja kulttuuri: sisäiset kellot ajastavat elintoimintojamme, mutta myös asuinyhteisö ja kulttuuri vaikuttavat tottumuksiimme ja mahdollisuuksimme olla valossa ja käyttää aikaa. Ympäristön ajan ja sisäisten kellojemme välille saattaa joskus syntyä ristiriitaa. Tuttu ilmiö on esimerkiksi pitkistä lennoista johtuva aikaerorasitus.

Kaamoksesta kesään kertoo elävästi valon ja valoisan ja pimeän vaihteluun liittyvän jaksollisuuden vaikutuksista ihmisen terveyteen. Valo on terveyden lähde ja hoitomuoto, mutta kehon sisäisille kelloille myös aikamerkki, jonka avulla orientoidumme maailmaan.

Kun luonnon elimistölle tarjoamat aikamerkit ja kulttuurinen ajankäyttö erkaantuvat, kehon kellojen toiminta vaikeutuu. Yhteiskunnan muutos kohti voimistuvaa valoa ja kiihtyvää aikaa onkin tuonut esille uudenlaisia terveydellisiä ongelmia. Jo 2 tunnin poikkeamat luonnon aikamerkkien ja virallisen ajan välillä ovat haaste kehon keskuskellolle ja saattavat altistaa aikabiologisille rytmihäiriöille, esimerkiksi univaikeuksille, huonovointisuudelle ja uupumukselle.