Tämä teos perustuu niihin luonnonfilosofisiin tutkimuksiin, joita tekijä on suorittanut usean vuosikymmenen ajan. Hän pyrkii osoittamaan, että seuraavat käsitteet ovat keskenään yhteydessä: holistiset selitysmallit, terminaalikausaalinen lainalaisuus, kenttäteoreettinen ajattelutapa ja osittaisdifferentiaaliyhtälöiden käyttö tavallisten differentiaaliyhtälöiden vastakohtana. Teoksessa on kehitelty Eino Kailan luonnonfilosofiaa ja erityisesti terminaalikasaliteetin käsitettä, jolle on esitetty uusi määritelmä. Kaila käyttää terminaalikausaliteetin tunnusmerkkeinä rajaehtoja, reunaehtoja ja loppuehtoja, Partanen sitä vastoin määrittelee terminaalikausaalisen systeemin sellaiseksi, joka väljissä rajoissa mistä alkutilasta tahansa päätyy määrättyyn lopputilaan. Myös monissa yksityiskohdissa hänen mielipiteensä eroavat Kailan mielipiteistä. Esimerkiksi erityinen suhteellisuusteoria on hänen mukaansa pisteteoreettinen teoria, kun taas Kaila pti sitä kenttäteoreettisena.