Suomenkielinen alkuteos: Viima. Viima Teräs saa viimeisen mahdollisuuden uudessa koulussa nimeltä Mahdollisuuksien talo. Koulu muistuttaa vähän akvaariota ja paljon vankilaa, ja sen kuraattorina toimii Viiman isän uusi naisystävä Virve Avanto. Avanto rakastaa kuria eikä ymmärrä kaksitoistavuotiaita poikia. Viimalta takavarikoidaan skeittilauta, ja samalla koko entinen elämä. Houkutus harrastaa koulun kieltämiä asioita, nousta junaan ja kadota ikuisesti, kasvaa samaa tahtia kuin opettajan taululle piirtämä hirsipuu. Sitten Viima tutustuu kapinalliseen Intiaan, joka on menetetty lapsi ja kelvoton tapaus, ainakin Mahdollisuuksien talon näkökulmasta. Intia osaa kuitenkin tehdä hienoimmat graffitit ja taidokkaimmat hypyt. Hän saalistaa kaupungilla, jota kutsuu viidakoksi. Ja hän ilmestyy aina yllättäen ja katoaa yhtä ihmeellisesti jättäen jälkeensä vain seinään maalatun viestin tai joskus tikkarin. Intia ja muut lainsuojattomat lapset, Kuu, Ra ja Mau, asuvat autiossa tehtaassa, jonka sokkeloista muodostuu Viimalle vapauden viimeinen linnake. Pian Viiman hääpukuja ompeleva äiti katoaa, sitten isä. Lisäksi koululla on kellarissa salaisuus, jonka Viima löytää ¿ ja joka hengittää. Siltä se ainakin kuulostaa. Kaiken aikaa Viima kulkee yhä syvemmälle valvontajärjestelmän ytimeen: "Minä varoitan teitä nyt. Tarinastani on tulossa synkempi.