Millaista oli elämä lounaisranskalaisessa kylässä 1960-luvun alussa? Sota-aika on jäänyt kauas taa, mutta sen muistot tuntuvat yhä. Kerronnan näkökulma on nuoren tytön, joka kuvaa aistivoimaisesti maalaismiljöötä ja myös sen idyllin herkästi kätkemiä ristiriitoja: asenteita romaniväestöä kohtaan, haluttomuutta sietää kaikkea erilaisuutta. Romaanin nimi Nokkosia ja ihmisiä saa perustelunsa sekä tästä että nokkosten konkreettisesta hyödyntämisestä. Nokkosia poimitaan ja niistä tehdään ruokaa kanoille.

Nokkosia ja ihmisiä jatkaa hienolla tavalla Paola Piganin romaanituotantoa, josta on aiemmin suomeksi ilmestynyt toisen maailmansodan aikaan sijoittuva Älä astu sieluuni kengät jalassa. Teos sai ilmestyessään erinomaisen vastaanoton sekä arviopalstoilla että lukevan yleisön keskuudessa. Piganin tuotannon kiitettyä suomennostyötä jatkaa uutuusromaanissa Piganin romaanien suomalaisille ystäville tuttu Einari Aaltonen.