Länsimainen ihminen ei tarvitse ajatusta Jumalasta selittämään elämän syntyä ja kehittymistä. Oman kuolevaisuuden ymmärtäminen sen sijaan nostaa esiin kysymykset Jumalasta ja jumalattomuudesta. Onko kuolevaisella ihmisellä turvanaan muuta Jumalaa kuin hänen itsensä luomat? Kuolevatko kaikki jumalat ihmisen kuollessa? Mitä Jeesus Nasaretilainen tahtoo sanoa meille? Tuo ”historian sarana”, joka ei päästä
jumalatontakaan otteestaan. Jukka Pakkasen teos on elämän peruskysymysten karheaa pohdintaa. Kirjan aforismit ja ajatukset kuvastavat intohimoista etsintää uskon ja epäuskon rajapinnassa.