Väitös lainsäädäntötutkimuksen alalta

Väittelijä: FM, KTM Auri Pakarinen

Väitösaika ja -paikka: 23.8.2012 kello 12.00, AU100, Aurora-rakennus, Joensuun kampus

Toimiva sääntely toteuttaa sille asetetut tavoitteet mahdollisimman vähäisin resurssein. Suomessa on pyritty kehittämään lainvalmistelun laatua kansainvälisten esimerkkien mukaisesti. Lainvalmistelun kehittämisessä on kuitenkin monia ongelmia, väittää filosofian ja kauppatieteiden maisteri Auri Pakarinen Itä-Suomen yliopistossa tarkastettavassa väitöstutkimuksessaan.

Kehittämistyö on ollut lyhytjänteistä Ministeriöt ovat pyrkineet parantamaan lainvalmistelun laatua jo reilun neljänkymmenen vuoden ajan, mutta työ on saanut aikaan vähän konkreettisia tuloksia. Tähän ajanjaksoon mahtuvat kymmenet kehittämisprojektit ovat tuottaneet lukuisia selvityksiä, tavoitelausumia ja ohjeita, mutta niukasti uusia ajatuksia.

Vallitsevassa julkisen hallinnon johtamisajattelussa suositaan lyhytaikaisia projekteja. Ongelmana tällöin on, että aikaisemmat tulokset herkästi unohdetaan. Kehittämistyön tulee markkinoida itseään uutuudella ja suosituilla käsitteillä, kuten kilpailukyvyllä, hyvinvoinnilla ja innovaatioilla.

Vaikka lainvalmistelun kehittäminen on otettu tavoitteeksi kahteen viimeisimpään hallitusohjelmaan, resursseja sille on myönnetty niukasti.

Lainvalmistelun todellisuus huomioitava kehittämistyössä Väitöstutkimus osoittaa, että lainvalmistelun kehittämistyö on pohjautunut osittain epärealistiselle käsitykselle lainvalmistelun luonteesta. Lakien valmistelu on käsitetty pääosin rationaaliseksi suunnitteluksi, ja lakien tulevista vaikutuksista on vaadittu objektiivisia ennustuksia.

Kuitenkin tosiasiassa erimielisyydet leimaavat voimakkaasti lainvalmistelua. Erityisesti poliittisesti kiistanalaisissa kysymyksissä lainvalmistelijoiden liikkumavara kapenee. Käytännössä lait joudutaan usein valmistelemaan kiireessä.

Myös edistystä on tapahtunut Lakien vaikutusten arviointi on hieman lisääntynyt viimeisten kahden vuosikymmenen aikana. Erityisen paljon ovat kasvaneet yritysvaikutusten arvioinnit. Tähän osa-alueeseen on myös paljon panostettu.

Sidosryhmien osallistuminen lainvalmisteluun on yksi suomalaisen lainvalmistelun vahvuuksista. Viime vuosina järjestöjen osallistumisen edellytyksiä on edelleen parannettu. Myös kansalaisten mahdollisuudet osallistua ovat paranemassa kansalaisaloitteen myötä.