Tutkimus porautuu taidelähtöisten työmenetelmien soveltamiseen lastensuojelussa valaisten yli vuosikymmenen mittaista kehittämistyötä. Pääosa tutkimusaineistosta on kerätty valtion koulukodeissa toteutetuissa taidepainotteisissa hankkeissa. Tutkimus on lastensuojelussa laatuaan ensimmäinen Suomessa.



Patricia Leavyn käsitykset taideperustaisten tutkimuskäytäntöjen soveltamisesta ovat inspiroineet metodisen strategian hahmottamisessa ja veistotekniikan muotoutumisessa. Tekemällä ja kokeilemalla kehitetään uusia työmuotoja, jotka syventävät vuorovaikutusta ja yhdessä toimimista lasten ja nuorten kanssa. Taiteen keinoin etsitään kontrollista vapaata tilaa, jossa lapsi ja nuori on asiansa omistaja ja tarinansa kertoja.



Tutkimus luo uutta käsitteistöä taidelähtöiseen työskentelyyn lastensuojelussa ja etsii perusteluja taideperustaisten tutkimuskäytäntöjen yleistymiselle sosiaalitieteissä. Runsas kirjallisuus elää hyvin havaintojen ja kokemusten rinnalla ja tutkijan intohimoinen suhde aiheeseen välittyy lukijalle tekstiä kantavana voimana. Tutkimus avaa myös mahdollistavan ja innostavan maailman lastensuojelutyön monimuotoisuuden lisäämiseksi.