Kiusaamisen ehkäisyyn ja siihen puuttumiseen on viime vuosina panostettu paljon, mutta lähes huomiotta on jäänyt se, miten kiusaamisesta voi selvitä. Ovatko arvet aina elinikäisiä?

Kiusatuksi joutunut voi kantaa kiusaamiseen liittyvää ahdistusta pitkälle aikuisuuteen, ja kiusaaminen saattaa myöhemmin pulpahtaa pinnalle masennuksena, ahdistuksena tai jännitystiloina. Kiusaaminen aiheuttaa myös syrjäytymistä.

Ongelman vakavuudesta huolimatta kiusattujen jälkihoitoon ei toistaiseksi ole ollut toimintamallia. Pitkäaikaista kiusaamista kokeneille tulisi tarjota yksilön tarpeista lähtevää jälkihoitoa, jossa he voivat käsitellä kokemaansa riippumattoman, ulkopuolisen henkilön kanssa. Oleellisia jälkihoidossa käsiteltäviä teemoja ovat muun muassa syyllisyys, häpeä ja toivo.

Tässä käytännönläheisessä oppaassa esitetty kiusaamisen jälkihoidon malli perustuu RAY:n rahoittamasta Valopilkku-projektista saatuihin kokemuksiin ja Tuki- ja neuvontakeskus Valopilkun kehittämään vertaistukimalliin. Oppaassa kuvatut kiusaamisilmiön piirteet, kiusaamisen vaikutukset ja jälkihoidossa käsiteltävät teemat perustuvat Päivi Hamaruksen tutkimustyöhön.