Kun pääomilla oli mieli ja kieli -teos avaa uudenlaisen vivahteikkaan näkökulman liike-elämän kehitykseen 1800-luvun loppupuolelta itsenäisyyden alkuvuosiin. Se nostaa laajaan lähdepohjaan perustuen esiin yhä ajankohtaisen kysymyksen kaupankäynnin yhteiskunnallisesta vaikuttavuudesta ja liike-elämän yhteyksistä politiikkaan.

Suomalaiskansallisen liikkeen nuori polvi, liike-elämän ja politiikan yhdistämisestä innostuneet afäärifennomaanit, politisoivat liike-elämän kielitaistelun aikana. Aatteen ja rahan liitosta syntyivät Kansallis-Osake-Pankki ja suomalaiskansalliset vakuutusyhtiöt, Pohjola ja Suomi. Niiden vanavedessä suomenmieliset piirit perustivat ensimmäiset suomalaiskansalliset kauppaliikkeet, jotka pyrkivät vetoamaan laajaan suomenkieliseen ostajakuntaan suomalaisuudellaan.

Kaupan politisoiminen johti kahden keskenään kilpailevan kauppaleirin syntyyn. Uusi suomenkielinen yrittäjyys haastoi Suomen kauppaelinkeinoa hallinneen ruotsinkielisen eliitin. Kehkeytyi valtataistelu, jossa keinoja ei kaihdettu. Vuosisadan vaihteen liike-elämän kielitaistelua leimasivat kilpailu, keskinäinen syyttely, mustamaalaus ja juonittelu.