Tutkimuksen tarkoituksena oli verrata lasta kaltoinkohtelevien perheiden ja ns. tavallisten lapsiperheiden dynamiikkaa (Barnhill 1979) toisiinsa sekä etsiä lasten kaltoinkohteluun perheessä vaikuttavia tekijöitä. Lisäksi tarkoituksena oli kehittää teoria lasta kaltoinkohtelevien perheiden toiminnassa perheiden hoitamisen perustaksi. Teorian kehittämisellä tarkoitetaan tässä tutkimuksessa sellaisen käsitejärjestelmän muodostamista, jonka avulla voidaan käsitteellistää ja tehdä ymmärrettäväksi perheessä tapahtuvaa lasten kaltoinkohtelua. Perheiden kokemuksia heitä hoitaneista henkilöistä ja terveydenhoitajien kuvausta työstään käytettiin perustana yhteistyömallin muodostamiselle perheiden ja terveydenhoitajien välillä. Lasta kaltoinkohtelevat perheet olivat sellaisia, joissa sosiaaliviranomaiset olivat todenneet lasten kaltoinkohtelun. Ns. tavalliset lapsiperheet olivat perheitä, joissa kaltoinkohtelua ei oltu to-dettu. Lasten kaltoinkohtelulla tässä tutkimuksessa tarkoitetaan lapsen vanhemman tai huol-tajan aiheuttamaa fyysistä pahoinpitelyä, psyykkistä pahoinpitelyä, seksuaalista hyväksikäyttöä tai laiminlyöntiä.Tutkimustuloksia voidaan käyttää lasta kaltoinkohtelevien perheiden hoitotyön kehittämis-essä, työntekijöiden kouluttamisessa sekä lasten kaltoinkohtelun ennaltaehkäisyssä. On tärkeää havaita perheväkivallan ja sen osana tapahtuvan lasten kaltoinkohtelun väliset yhteydet. Keskeistä on tunnistaa ne perheet, jotka riskitekijöiden kasautumisesta tai muista syistä ovat ajautuneet tai vaarassa ajautua lasten kaltoinkohteluun. Näiden perheiden ak-tiivinen etsintä on tarpeen. On tärkeää, että apua osataan tarjota oikeille perheille