Kirja on ensimmäinen suomalainen yleisesitys terrorimiksi nimitetystä ilmiöstä. Teoksen aloittaa Jukka Paastelan laaja tutkielma väkivallasta, terrorismista ja terrorismin tutkimisesta.
Kirjan keskeistä antia on kirjoittajan perinpohjaiseen historialliseen asiantuntemukseen perustuva terrorismin eri muodot luokitteleva esitys. Teokseen sisältyy myös joukko nuoren polven terrorismin ja poliittisen väkivallan tutkijoiden artikkeleita. Kirjoituksessaan Terrorisoitu yhteiskunta Teemu Sinkkonen tarkastelee Madridissa maaliskuussa 2004 tapahtuneen pommi-iskun poliittisia ja psykologisia seurauksia espanjalaisessa yhteiskunnassa. Elina Elorannan artikkelissa Miten terrorismin uhka turvallistettiin? huomion kohteena on Euroopan unionin harjoittama terrorismin vastainen toiminta kaikessa ongelmallisuudessaan. Jukka Renkaman artikkeli Ideologia ja valtion harjoittaman joukkoterrorin päättyminen Neuvostoliitossa valaisee erään historian laajamittaisemman valtioterrorismin viimeisiä vaiheita. Artikkelissaan Poliittinen väkivalta ja väkivallan politiikka Kuokkavierastapahtumissa Tapani Rytöhonka puolestaan osoittaa, että Suomessakin terrorismin leima voidaan lyödä hyvin köykäisin perustein.
Terrorismi – Ilmiön tausta ja aikalaisanalyysejä on antoisa teos lukijalle, joka haluaa ymmärtää terrorismin luonnetta ja historiaa syvemmin kuin mihin tämän »muodikkaan» ilmiön valtajulkisuudessa esitetyt tulkinnat tarjoavat aineksia. Sen keskeistä antia on kirjoittajan perinpohjaiseen historialliseen asiantuntemukseen perustuva terrorismin eri muodot luokitteleva esitys. Teokseen sisältyy myös joukko nuoren polven terrorismin ja poliittisen väkivallan tutkijoiden artikkeleita. Kirjoituksessaan Terrorisoitu yhteiskunta Teemu Sinkkonen tarkastelee Madridissa maaliskuussa 2004 tapahtuneen pommi-iskun poliittisia ja psykologisia seurauksia espanjalaisessa yhteiskunnassa. Elina Elorannan artikkelissa Miten terrorismin uhka turvallistettiin? huomion kohteena on Euroopan unionin harjoittama terrorismin vastainen toiminta kaikessa ongelmallisuudessaan. Jukka Renkaman artikkeli Ideologia ja valtion harjoittaman joukkoterrorin päättyminen Neuvostoliitossa valaisee erään historian laajamittaisemman valtioterrorismin viimeisiä vaiheita. Artikkelissaan Poliittinen väkivalta ja väkivallan politiikka Kuokkavierastapahtumissa Tapani Rytöhonka puolestaan osoittaa, että Suomessakin terrorismin leima voidaan lyödä hyvin köykäisin perustein.
Terrorismi – Ilmiön tausta ja aikalaisanalyysejä on antoisa teos lukijalle, joka haluaa ymmärtää terrorismin luonnetta ja historiaa syvemmin kuin mihin tämän »muodikkaan» ilmiön valtajulkisuudessa esitetyt tulkinnat tarjoavat aineksia.