Vuoden 2007 Perhebarometri tutkii suomalaisten näkemyksiä perheistä, pareista, lähisuvusta, avioeroista ja perhepolitiikasta. Tuoreen ja edustavan kyselyn tuloksia verrataan kymmenen vuoden takaiseen tilanteeseen. Palaamme siis ensimmäisen Perhebarometrin aiheeseen, jonka nimi oli "Näkemyksiä perheestä". Kyse on ainutlaatuisesta katsauksesta siihen, mikä suomalaisten mielipiteissä ja kokemuksissa on muuttunut ja mikä pysynyt samankaltaisena.

1997-2007 oli perheiden kannalta pitkä vuosikymmen Suomessa. Perheistä puhuttiin silloin yhä enenevässä määrin, mihin myös ensimmäinen barometrimme tiettävästi oli jossain määrin osasyyllinen. Maassamme alkoi taloudellinen nousukausi, mutta perheetuuksia ei korjattu lamaa edeltävälle tasolle. Hyvinvointivaltiota kohtasi myös suuri joukko muita haasteita. Vaikka Suomi on kansainvälisessä vertailussa edelleen monelta kannalta lapsipolitiikan mallimaa, liian moni perhe on todellisessa ahdingossa ja yleinen huoli huonosti selviytyvistä sekä omasta putoamisriskistä on vastaavasti kasvanut.

Toinen suuri muutos liittyy perhemuotojen moninaisuuteen. Erilaisia perheitä on aina ollut, mutta kirjo laajenee entisestään ja heijastuu nykyään myös hieman paremmin valtajulkisuudessa. Suomen laki mahdollisti homoseksuaalisen parisuhteen rekisteröimisen vuonna 2001 ja vuonna 2006 voimaan tullut hedelmöityshoitolaki ei erottele naisia perhemuodon perusteella. Lakimuutokset vastasivat Väestöliiton linjaa. Tässä tutkimuksessa esitetyt tulokset osoittavat, että uudistukset ovat kulkeneet käsi kädessä yhä suvaitsevamman perhekäsityksen kanssa. Lakimuutosten vastustajat pelkäsivät usein perinteisten ydinperheiden ja erityisesti isien aseman heikkenevän uudistusten myötä. Näin ei näytä tapahtuvan. Pikemmin ymmärrys perhemuotojen rikkautta kohtaan on lisääntynyt samalla kun ydinperhe säilyy suosittuna ihanteena ja käytäntönä.