Siinä hetkessä aavistin ensimmäistä kertaa häivähdyksen hänen rakkaudestaan.

Syvälle muurin taakse piilotetusta rakkaudesta. Vajavaisesta, rikki revitystä, haavoittuneesta. Pohjattoman surullisesta rakkaudesta. Joka murskaantui kaiken kivun ja tuskan alle.

Mutta silti, vaikkakin heiveröisenä ja hentona, rakkaudesta.

Emilia on nuori tutkija, joka kokee syvää arvottomuutta ja häpeää. Oman lisänsä tuo vaikea äitisuhde. Tilanne ajautuu kaoottiseen kriisiin, josta selvitäkseen Emilia tarvitsee apua.

Muuri kuvaa persoonaa sitovaa häpeää, mutta myös vaikean äitisuhteen ja välttelevän kiintymyssuhdemallin vaikutuksia sekä etenevää muistisairautta.

Teos on suunnattu paitsi koukuttavan tarinan ystäville, myös kaikille häpeän kanssa kamppaileville, muistisairaiden läheisille sekä eläinavusteisen toiminnan vaikutuksista kiinnostuneille.