Koskettava novellikokoelma kuvaa ihmiselämän kipua ja rosoisuutta, lapsen hätää ja käsittelemättömien traumojen siirtymistä sukupolvelta toiselle. Kertomukset tempaavat mukaansa ja niiden lomasta pilkahtaa toivon säde: Kenenkään ei tarvitse jäädä yksin pimeään, sillä on Joku, joka näkee.

Muiden kertomia elämäntarinoita vasten jokainen voi peilata omaa kokemustaan elämästä, arvoistaan ja elämän pyhyydestä ja lähteä liikkeelle hakemaan apua tai auttamaan.

Tämä kirja saa lukijan uskomaan, että rakkaus todellakin voi laskeutua syvimmän epätoivon keskelle. -Päivi Gynther, Jyväskylä.

Hylkäys, hyväksikäyttö, yksinäisyys, pelko. Sanaton tuska tulee Lepistön novelleissa iholle, jopa ihon alle. Kirjan viesti on: Apua kannattaa hakea, kun elämä jumittaa. Yksin ei tarvitse jäädä. -Salme Blomster, kirjailija, terapeutti.