Uudistetussa ja laajennetussa painoksessa sankarimatkailija hyppää jälleen virolaiseen raitiovaunuun ja paljastaa lukijalle Tallinnan salaisimmatkin sopukat. Reitin lukuisat kuppilat kertovat menneestä maailmasta ja brutaali rakennustaide nykyajan kasinotaloudesta. Jo pelkkä Viron arkkitehtuuri on katsastamisen arvoista. Rumat rakennuskolossit näyttävät nykyään jopa sympaattisilta ja niiden aikakerrostumat tarjoavat tarkastelijalleen erilaisia merkityksiä. Raitiovaunureittien varrelta löytyy vanhoja teollisuusrakennuksia, rapistuvaa neukkunostalgiaa ja ehtaa maalaismaisemaa. Ympärillä on paljon häkellyttävää. Miksi venäläisten baarien seinät ovat aina vaaleanpunaisiksi maalattuja?

Reittien varrelta ratsataan runsaasti originelleja kuppiloita: pelmenit, kilohaili ja seljanka maistuvat nirsoimmallekin sankarimatkailijalle eikä kukkaro juurikaan kevene. Maittavat sapuskat voi huuhdella alas edullisella ukrainalaisella Obolon-oluella. Matkalla voi pistäytyä myös aitoon virolaiseen saunaan. Näissä löylyissä suomalainenkin kumartaa.