Lokakuussa 2016 tulee kuluneeksi 60 vuotta Unkarin vuoden 1956 kansannoususta. Neuvostopanssarien murskaama kansannousu on eräs nyky-Unkarin identiteetin tärkeistä kulmakivistä. Sadat tuhannet unkarilaiset vaativat demokraattisia vaaleja ja maan vapautumista Neuvostoliiton talutusnuorasta. Kun liikehdintä tukahdutettiin, yli 3 000 unkarilaista sai surmansa ja noin 200 000 pakeni ulkomaille.

Valokuvaaja Örs Csete on kuvannut 1990-luvulta alkaen vuoden 1956 vapaustaistelijoita. Kuvausten yhteydessä hän on koonnut myös kuvattavien tarinoita. Hän tallensi kuva- ja äänimateriaalia lähes kahdestasadasta budapestiläisestä vapaustaistelijasta, joista moni oli istunut vankilassa ja saanut kuolemantuomionkin.

Vuonna 2015 Csete kävi Suomessa kuvaamassa suomalaisia, jotka olivat seisseet vaikeina aikoina unkarilaisten rinnalla. Csete ja historioitsija Gabor Richly haastattelivat näitä aktiiveja, ja unkarilaisten ja suomalaisten haastatteluista koottiin kirja, jossa annetaan kasvot ja ääni sekä tapahtumien keskipisteessä olleille että heitä kaukaa tukeneille.

Monet kirjassa esiintyvät vuosien 1956-1957 solidaariset suomalaiset ovat sittemmin olleet näkyviä hahmoja muun muassa kulttuurin saralla. Pentti Holappa kirjoitti Helsingin Sanomiin kansannousun innoittamana runon Ennen jääkautta. Avustuskeräyksiä organisoinut Heikki A. Reenpää toimi sittemmin kustannusosakeyhtiö Otavan johtajana. Einojuhani Rautavaaran Kaivosoopperaa ei nähty poliittisista syistä vuonna 1957, mutta vuonna 2016 Unkarin kansallisooppera esittää sen ensimmäisenä maailmassa.

Kaksikielisenä - unkariksi ja suomeksi - julkaistava valokuvateos Vuoden 1956 kasvoja ja kohtaloita kunnioittaa kansannousuun osallistuneiden unkarilaisten ja sitä tukeneiden suomalaisten muistoa.