Johann Gottfried Herder (1744-1803) vaikutti voimakkaasti Saksan ja muiden Itämeren maiden kulttuuriin sekä omana aikanaan että 1800-luvun alkupuolella. Herderin näkemykset kielestä, kirjallisuudesta ja kansasta loivat käsitteellisen pohjan modernin kansallisvaltion kulttuuripolitiikalle: kansankielen nostamiselle kansainvälisten kielten rinnalle, kansankielisen kirjallisuuden luomiselle tai vahvistamiselle sekä oman historian arvostamiselle. Herderin kirjoitukset koettiin erityisen innostavina Euroopan reuna-alueilla, maissa, joiden kulttuureilla oli ohuet yhteydet antiikin perintöön sekä ranskalaisuuden hallitsemaan kansainväliseen korkeakulttuuriin.
Tänään, Euroopan unionin laajetessa on syytä tarkastella – myös kriittisesti – Herderin aloittamaa keskustelua kansojen, kielten ja kulttuurien välisistä suhteista.
Artikkelikokoelmassa käsitellään Herderin elämäntyön eri puolia, kehitysvaiheita ja yhteyksiä oman aikansa eurooppalaiseen kulttuuriin ja yhteiskunnalliseen keskusteluun. Herderin ja herderiläisten aatteiden vastaanotto suomalaisessa filosofiassa ja aatehistorian kontekstissa tuodaan teoksessa esiin. Artikkeleissa avataan myös laajempi näkökulma herderiläisyyden esiintymismuotoihin ja vaikutukseen Suomessa.